"Kyllä tämä on haikea hetki" – Suomalaismepit jäävät kaipaamaan Britanniaa

Britannian 47 vuotta kestänyt taival Euroopan unionissa on keskiyöllä ohi.

Jo keskiviikkona Euroopan parlamentin istunnossa koettiin keskiviikkona haikea ja historiallinen hetki, kun parlamentti hyvästeli brittiläiset jäsenensä tunnetulla skotlantilaisella kansanlaululla Auld Lang Syne. Kappaleella on englanninkielisessä maailmassa tapana hyvästellä ystäviä ja vaihtaa aikakausia.

Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen oli laulamassa muiden mukana. Kataisen mukaan tilanteessa oli paljon tunnetta mukana.

– Skottimeppi itki ihan hillittömästi ja häntä halattiin siinä, Katainen kertoo.

Myös SDP:n meppi Eero Heinäluoma myöntää liikuttuneensa tilanteessa.

– Se oli kappale historiaa ja siinä oli myös vähän sellaista avioeron tunnelmaa.

Heinäluoman mukaan britit ovat olleet kokoaan isompi porukka parlamentin sisällä. Vaikka maa tuli aikoinaan unioniin myöhässä, brittien mielipiteitä, paneutumista ja kykyä hoitaa yhteisiä asioita on arvostettu.

– Kyllä tämä on haikea hetki, hän myöntää.

Heinäluoman mukaan vielä ei myöskään oikein tiedetä, mitä kaikkea brexitistä seuraa, sillä Britannian ja EU:n välinen uusi suhde on vielä rakentamatta.

– Siinä tulee varmasti vaikeita kohtia, erityisesti sisämarkkinoiden toimivuuden ja muun muassa työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönormien kannalta.

Brittien ero vaikuttaa Heinäluoman mukaan myös unionin sisällä.

– Varmaan Ranskan rooli tulee korostumaan ja ranskalaisethan ovat nyt jo hakeneet isompaa roolia tässä viimeisen vuoden aikana.

Heinäluoma arvioi, että EU:n poliittinen painopiste liikahtaa myös hieman etelään Britannian poistumisen myötä.

– Sillä on vaikutuksia myös EU:n sisäiseen dynamiikkaan. Ja Suomi tietysti menettää tässä EU-maiden sisällä yhden tärkeän ystävän, jonka kanssa meillä on paljon samanlaista ajattelua.

Heinäluoma uskoo brexitin vaikuttavan myös Britannian sisäiseen kehitykseen. Hän pitää ilmeisenä, että Skotlannissa voimistuu halu itsenäistyä.

Myös Irlannin yhdistyminen saattaa nousta jälleen keskusteluun, Heinäluoma arvioi. Lähtö EU:sta tulee hänen mukaansa repimään Yhdistynyttä Kuningaskuntaa, mikä näkyy varmasti jo seuraavan vuoden tai kahden aikana.

Britanniasta on ounasteltu unionille aggressiivista verokilpailijaa. Myös Heinäluomaa asia huolettaa.

Jos ja kun osa bisnesmaailmaa siirtyy ja on jo siirtynyt manner-Euroopan puolelle, saattaa ajatus kilpailuedun rakentamisesta verotuksella Heinäluoman mukaan voimistua.

– Kun toryt (konservatiivit) ovat niskan päällä, niin ajatus menee herkästi varmaan tähän veropuoleen.

Toisaalta veronalennusten tielle lähteminen ei Heinäluoman mukaan ole aivan helppoa, sillä pääministeri Boris Johnsonin esittämä mittava panostus terveydenhuollon uudistukseen pitäisi rahoittaa jotenkin.

Heinäluoma muistuttaa kuitenkin, että brittien on ensin neuvoteltava EU:n kanssa uusi sopimus.

– Lyhyellä aikavälillä tässä tuskin tapahtuu mitään aggressiivista. Mutta mikä on sitten tilanne sen jälkeen kun uusi sopimus on tehty, sen perään voi kysyä.

Keskustan Mauri Pekkarinen huomauttaa, että jos Britannia lähtee aggressiivisen verokilpailun tielle, EU:n kanssa tulee tenkkapoo eteen ja vapaakaupan edut jäävät saamatta.

EU neuvottelee Pekkarisen mukaan myös niin, ettei brittejä päästetä nyhtämään rusinoita pullasta asia kerrallaan. Sopimus syntyy vasta, kun kaikista tärkeistä asioista on sovittu.

– Esimerkiksi se, että he saisivat protektionistisen suojan omalle tuotannolleen ja voisivat tuoda sitä vapaakaupan periaatteella ilman tullirajoja meille, ei käy.

Elsi Kataisen mukaan seuraavan 11 kuukauden aikana on sovittavana todella isoja ja vaikuttavia asioita kauppasopimuksista kansalaisoikeuksiin. Normaalisti pelkistä kauppasopimuksistakin neuvotellaan vuosia, hän muistuttaa.

Kataisen mukaan sitä, kuinka britit unionin ulkopuolella pärjäävät, on vaikea ennakoida.

– Aika näyttää, toki he voivat ehkä notkeammin tehdä kauppasopimuksia tai jotakin muita ratkaisuja kuin osana EU:ta. Mutta toisaalta he menettävät myöskin sen neuvotteluvoiman, joka EU:lla on vaikkapa niinkin isojen neuvottelukumppanien kuin Mercosur-maiden kanssa, keskustameppi pohtii.

Kataisen mukaan brittien lähtö heikentää ilman muuta unionia, vaikka jäljelle jäävää unionia se ehkä toisaalta tiivistääkin.

Joka tapauksessa Britannian poistuminen on Kataisen mukaan hirvittävän iso pettymys ja menetys, jonka seuraukset ovat taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti, tieteellisesti ja poliittisesti arvaamattomat.

– Me olemme kuitenkin menettäneet järkevän, monella tavalla suuren jäsenmaan tästä yhteisöstä. Minulla on ihan semmoinen epäuskoinen olo, että voiko tämä olla tottakaan. Mutta kyllä se nyt on, ei mahda mitään.

Pekkarinen ei halua jäädä enää murehtimaan ja märehtimään asiaa, vaan katsoo eteenpäin.

– Kyllä me pärjätään. Kyllä tämä lähtö EU:llekin on pohdinnan paikka, että toimiiko tämä EU nyt sillä tavalla, kuin sen pitäisi toimia.

Keskustameppi huomauttaa myös, että Britannian sitoutuminen unioniin ei ollut aina aivan sataprosenttista, vaikka se todella merkittävä yhteisön jäsen olikin.

– Kyllähän UK on ollut vähän kaiken aikaa sekä EU:ssa että ulkopuolella, hän muistuttaa.