Kurvinen varoittaa sinipunasta: "Suomi jakaantuisi kahtia"

Mahdollinen sinipunahallitus tarkoittaisi keskittämisen voimistumista Suomessa, varoitti keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen lauantaina Rovaniemellä.

Kurvisen mukaan ”kaikkialle läpitunkeva keskittäminen” on leimannut hallituksen politiikkaa jo tällä vaalikaudella, kun kokoomus ja perussuomalaiset ovat tehneet yhteistyötä.

Se on keskustaryhmyrin mukaan kuitenkin vasta alkusoittoa, jos kokoomus ja SDP aloittavat hallitusyhteistyön seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

– Pienet kunnat ja iso osa hyvinvointialueista laitetaan nippuun. Liikenne- ja muut rahat valuvat voimalla Helsingin, Tampereen ja Turun kolmioon, Kurvinen summasi tiedotteen mukaan.

– Lyhyellä matematiikallakin ymmärtää, mitä tästä seuraisi. Suomi jakaantuisi kahtia, hän jatkoi.

Kurvinen puhui Rovaniemellä keskustan yleisötapahtumassa ja keskustan Lapin piirin syyskokouksessa.

Keskustaryhmyrin mukaan keskittäminen on näkynyt tällä vaalikaudella etenkin hallituksen sote-politiikassa sekä itäisen Suomen kohtelussa.

– Terveysasemia, sairaaloita ja muita lähipalveluja keskitetään ankarasti. Itäinen Suomi Lapista Kymenlaaksoon on jätetty oman onnensa varaan, vaikka elämisen edellytykset itärajan maakunnissa ovat Venäjän sotatoimien seurauksena perustavanlaatuisesti muuttuneet, Kurvinen sanoi,

Hänen mukaansa keskittäminen on ohjannut ja ohjaa myös koulutusmahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä. Voimavarat menevät Orpon hallituksen politiikan myötä pääosin isoimpiin keskuksiin ruuhka-Suomeen.

– Kokoomus ja perussuomalaiset vastaavat politiikastaan äänestäjille tulevissa eduskuntavaaleissa. Edes – ja etenkään – lappilainen sosiaali- ja terveysministeri (Kaisa) Juuso (ps.) ei pääse näitä asioita silloin pakoon. 

Kurvinen korosti, että keskittämisen tie ei keskustalle käy. Puolueen ajattelussa koko maan elinvoimaisuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten välisestä tasa-arvosta, hän tähdensi.

Kyse on myös Suomen taloudellisesta selviytymisestä. Talouden kasvu ja työpaikat tulevat hänen mukaansa koko maasta, ei vain ruuhka-Suomesta.

– Iso osa maamme vientiyrityksistä sekä työllistävistä pienistä ja keskisuurista yrityksistä sijaitsee maakunnissa. Näissä oloissa koko maan elinvoimaisuus on osaltaan tae myös Suomen turvallisuudelle.

Kurvinen sanoi pitävänsä kuitenkin selvänä, että myös aluepolitiikkaa pitää uudistaa.

Maailma on hänen mukaansa muuttunut ja Suomi tarvitsee kokonaan uusia ratkaisuja maakuntien ja etenkin harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Yksi ratkaisu voisi Kurvisen mukaan olla suomalainen sovellus Japanissa jo noin viisitoista vuotta käytössä olleesta kotiseutulahjoituksesta.

– Japanissa veronmaksajat voivat halutessaan lahjoittaa valitsemalleen kunnalle tai alueelle. Vastineeksi tuesta lahjoittajat saavat verovähennyksen ja joissain tapauksissa paikallisen vastalahjan, hän sanoi.

Kotiseutulahjoitus on tarjonnut Kurvisen mukaan kanavan paikallisen taloudellisen toimeliaisuuden kehittämiselle sekä alustatalouden kehittymiselle.

Sen kautta on myös kanavoitu tuntuvasti taloudellisia voimavaroja etenkin harvaan asuttujen alueiden hyväksi. 

– Mallilla on täydennetty ja täydennetään usein valtion rahoituksen puutteita. Paikallisia yrityksiä on tuettu esimerkiksi laajennushankkeissa ja koneinvestoinneissa.