Kurvinen suositti velkaantuneelle hallitukselle presidentin puheille lähtöä – Orpo syytti vaikeita olosuhteita
Eduskunnan tiistain istunnosta tuli eräänlainen keskustan velkavälikysymyksen esinäytös, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) esitteli eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti Orpon luvanneen ennen viime eduskuntavaaleja laittaa Suomen talouden kuntoon.
– Ja teillä oli sellainen komia herätyskello, missä luki, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen.
Kun Orposta tuli pääministeri, ei ollutkaan enää velkaantumisen lopettamisen aika, Kurvinen huomautti.
– Yksikään muu hallitus Suomessa ei ole ottanut niin paljon velkaa kun te otatte velkaa — siis aivan ennätyksellinen taso, keskustaryhmyri päivitteli.
– Kun nyt nähdään, että teidän taloustavoitteenne ovat, pääministeri, karanneet täysin käsistä, niin minä kysyn teiltä: olisiko johtopäätösten aika? Suosittelen teitä hallituksessa miettimään johtopäätöksiä ja miettimään ehkäpä sinne presidentin puheille lähtemistä, Kurvinen napautti hallituksen eronpyyntöön viitaten.
– Teillä ei ole ollut mitään aitoja, voimakkaita toimia talouskasvun ruokkimiseen, ja puoliväliriihessä keskustan mielestä te teitte väärät valinnat, kun ette tukeneet keskituloisia, keskiluokkaa ja tukeneet pieniä ja keskikokoisia yrityksiä.
Orpo vetosi vaikeaan taloudelliseen toimintaympäristöön, jonka merkitystä oppositio ei hänen mielestään tunnu ymmärtävän ollenkaan. Hän nosti esimerkeiksi Ukrainan sodan ja Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikutuksineen.
– Minusta se on käsittämätöntä, että te ette puhu tästä mitään. On ihan niin kuin me eläisimme jossain umpiossa.
Orpon mukaan toimintaympäristö on entisestään pahentunut nykyisen hallituksen kauden aikana, mutta se oli huono jo ennen sitä.
– Me sanoimme kyllä, että holtiton velkaantuminen pitää saada pysähtymään, se mikä on edellisen hallituksen jäljiltä. Kun te niitä lukuja siellä keskustassa luettelette, niin minä annan yhden luvun: neljä keskustalaista valtiovarainministeriä heittivät porukalla roskiin ensimmäisen kerran nyky-Suomen historiassa kehykset. Mistä mahdettiin tulla tähän?
Orpon mukaan pysyviä julkisia menoja lisättiin vasemmiston oppien mukaisesti ja keskustan kannattamana julkisen sektorin kasvattamiseen.
– Ja nyt meillä on liian raskas julkinen sektori. Ja vaikka me olemme leikanneet suoria leikkauksia viisi kuusi miljardia valtion budjetista eri puolilta, niin silti me velkaannumme, hän valitteli.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) huomautti, että julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 4,4 prosenttia, kun se vuonna 2022 oli 0,8 prosenttia.
– Kumpi näistä alijäämäluvuista on parempi: se, että ollaan nollalla alkava vai nelosella alkava? Tämähän on järkyttävän huono luku. Minusta tosiasiat kannattaa tunnustaa politiikassa ensin.
Lohi huomautti, että hallitus on itse ilmoittanut EU:lle, että tärkein taloutta kohentava Suomessa tehty uudistus on sote-uudistus, jonka teki viime hallitus.
– Te olette EU:ssa eri mieltä, ja kun tulette kotimaahan, te olette toista mieltä. Päättäkää, kumpaa mieltä te olette.
Entinen työministeri Arto Satonen (kok.) huomautti, että hallituksen aloittaessa velka suhteessa muihin Pohjoismaihin oli tuplasti korkeampi ja työllisyysaste alhaisempi, koska työmarkkinat olivat vuosikymmeniä uudistamatta.
– Se on kyllä iso tappio koko Suomelle, että Suomessa sosiaalidemokraatit ja heidän läheisjärjestönsä eivät ole kyenneet näkemään isoa kuvaa ollenkaan siinä laajuudessa kuin muiden Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit ovat kyenneet.
Keskustan Mika Riipi huomautti, että niin politiikka kuin urheilukin ovat tuloslajeja, ja nyt tulokset ovat heikot niin työllisyydessä, velkaantumisessa kuin ihmisten hyvinvoinnissakin.
Keskustaedustajan mukaan kuulostaisi omituiselta, jos päävalmentaja tulisi vaikkapa 10-0 jääkiekkotappion jälkeen selittämään, että “oli hyvä peli, historiallinen peli”.
– Mutta sellainen fiilis minulla itse asiassa tällä hetkellä on, selittelyn maku, Riipi totesi.