Rahaa on? Löysikö hallitus keskustan sarkastisen fläppitaulun, Markus Lohi kysyy
Oppositiopuolue keskusta näkee räikeän ristiriidan siinä, että kokoomus ja muut hallituspuolueet lupasivat lopettaa Suomen velkaantumisen, mutta velan määrä on vain kasvanut.
Siksi keskusta tekee hallitukselle välikysymyksen epäonnistuneesta velka- ja talouspolitiikasta.
– Hallitus on epäonnistunut itse asiassa kaikilta osin, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoo.
Lohen mukaan hallitus ei voi syyttää nykytilanteesta kaukaista finanssikriisiä saati edellistä Sanna Marinin (sd.) hallitusta, jossa keskusta oli mukana.
– Marinin haukutun hallituksen viimeisenä kokonaisena vuonna 2022 Suomen julkisen talouden alijäämä oli 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, Lohi muistuttaa.
– Nyt ollaan neljän prosentin huonommalla puolella, ihan järkyttävissä luvuissa, ja velkaannutaan Euroopan maista nopeiten.
Lohi muistuttaa, että hallitus lupasi myös 100 000 uutta työpaikkaa. Niiden sijaan Suomi on menettänyt noin 50 000 työpaikkaa.
Hallituksen linjanmuutos ällistyttää keskustassa. Huhtikuun puoliväliriiheensä saakka hallitus korosti leikkausten ja säästöjen välttämättömyyttä, mutta yhtäkkiä tehtiinkin mittavia veronkevennyksiä.
Lohen mieleen tulevat kevään 2019 hallitusneuvottelut, joita käytiin Antti Rinteen (sd.) johdolla. Keskustan ryhmähuoneen fläppitauluun kirjoitettiin huumorimielessä teksti ”rahaa on”.
– Tulee kyllä mieleen, että hallitus on nyt löytänyt tämän fläppitaulun ja luullut, että se on totta, vaikka meille se oli sarkasmia, Lohi leukailee.
Toisena vaihtoehtona Orpon hallituksen talouspolitiikan suunnanmuutokselle Lohi tarjoaa sitä, että hallitukseen iski paniikki.
– Taloudessa menee päin mäntyä, mutta käsien piti heilua joka tapauksessa.
Yritysten maksama yhteisöverokanta lasketaan puoliväliriihen päätöksellä 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa. Se vähentää verotuloja yli 800 miljoonalla eurolla vuodessa.
Lohi ei ymmärrä päätöstä eikä usko sen tuottavan hallituksen toivomaa talouskasvua.
– Isossa kuvassa se on erittäin kallis ja tehoton toimi, Lohi sanoo.
– Se on myös erittäin vahingollinen toimi, koska sen nostaminen takaisin on todella vaikeaa. Toimintaympäristön pitäisi olla vakaa, eikä tässä asiassa voida humpata edestakaisin, keskustapoliitikko jatkaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen kyselyn mukaan yritysten enemmistökin pitää yhteisöveron laskun vaikutuksia investointi- ja kasvuaikomuksiin neutraaleina.
– Tämä ja muutama muu erittäin huono veronalennuspäätös maksaa meille noin miljardin joka vuosi, ja sen takia otetaan lainaa. Siinä ei ole mitään järkeä, Lohi sanoo.
Työn verotuksen keventämistä Lohi kannattaa, mutta keskituloisen palkansaajan ”mopen osa” häntä harmittaa.
– Jos sattuu kuulumaan liittoon ja omistamaan työsuhdepyörän, ei käytännössä jää mitään etua, Lohi toteaa veropäätösten yhteisvaikutuksista.
– Tämän olisi voinut hoitaa fiksummin niin, että keskituloisille olisi jäänyt enemmän.
Lohi ihmettelee työsuhdepyörien verovapauden poistoa. Pyöräily tutkitusti vähentää sairauspoissaoloja töistä.
– Miljardi laitetaan tehottomiin toimiin, mutta poistetaan tällainen pieni asia, jolla on ollut iso ohjausvaikutus, Lohi hämmästelee.
– Enemmän tulee varmasti kansantaloudelle haittaa kuin hyötyä siitä, että ihmisiä ei kannusteta liikkumaan.
Hallituksen toimet menivät pieleen heti hallituskauden aluksi, Lohi ruotii.
– Unohdettiin kasvutoimet ja tehtiin veronkiristyksiä arvonlisäveroon, mikä kurjisti yritysten tilannetta. Kotitalousvähennystä leikattiin reilusti ja luottamus talouteen mureni.
– Ihmiset alkoivat arkailla kuluttamista. Koko homma sakkasi, Lohi sanoo.
Hän ei ymmärrä sitäkään, että kaiken tämän päälle suutettiin ammattiliitot ja palkansaajat.
– Ymmärrän työelämäuudistusten tarpeen, mutta niissä olisi voinut olla maltillisempi eikä rakentaa näin jyrkkää vastakkainasettelua. Silloin kun on vaikeaa, ei pitäisi ajaa suomalaisia toisiaan vastaan.
Lohen mukaan nyt olisi erityisen tärkeää parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta. Näihin palveluihin menee jatkuvasti enemmän rahaa, kun väestö ikääntyy.
– Tässä on yksi tärkeimmistä asioista, joihin pitäisi kiinnittää huomiota. Valtakunnan tasolta pitäisi johtaa prosessia, jossa karsitaan kaikki sellaiset toiminnot, jotka eivät lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Lohi kehottaa käymään läpi esimerkiksi sen, tehdäänkö turhia tutkimuksia, mihin lääkärin työpanos laitetaan ja käytetäänkö Kela-korvaukset tehokkaasti.
– Hallitushan on keskittynyt tekemään vain mekaanisia leikkauksia, jotka eivät ole parantaneet yhtään sitä tuottavuutta. Tämä on laiminlyöty tällä vaalikaudella samaan aikaan, kun velkalaiva on jo uppoamassa.
– Jos nämä eivät jo ole riittäviä syitä välikysymykseen, niin mitkä sitten, Lohi kysyy.