Kurjuuden maksimoinnille ei ole vaihtoehtoa – Tenon lohenkalastuskielto jatkuu
Lohenkalastus pysyy kiellettynä Tenojoen vesistössä lohikannan heikon tilan vuoksi.
Eduskunta hyväksyi sisällöltään hallituksen esityksen lohestuskiellon jatkamisesta kesäkuun alusta kuluvan vuoden loppuun.
Mietinnön esitellyt maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) totesi, että Tenojoen lohen tila on ollut heikko jo noin 15 vuoden ajan.
Kalmarin mukaan arvioitu lohimäärä merellä ennen rannikkokalastusta ja jokisuuta oli vuosina -20 ja -21 ensimmäistä kertaa pienempi kuin koko vesistön kutukantatavoite.
Lohenkalastuksen kielto Tenojoen vesistössä ja laajalla merialueella viime vuonna vaikutti Kalmarin mukaan nousukalamääriin positiivisesti, mutta määrä on silti varsin pieni. Ennuste kuluvalle vuodelle ei ole edeltäviä parempi.
Suomi ja Norja ovat kalastussopimuksen osapuolina päätyneet siihen, että lohenkalastus kielletään Tenojoen vesistössä molemmissa valtioissa.
Kalmarin mukaan saamelaisten perustuslain mukaisia oikeuksia on arvioitu, mutta vähäisen lohenkalastuksen salliminen olisi monin tavoin ongelmallista jo saamelaisten määritelmästä lähtien.
Kalmarin mukaan kenellekään ei riitä oikeuksia, jos joen lohikanta turmeltuisi.
– Siksi tässäkin ratkaisussa tietyllä tapaa tällainen kaikille sama kurjuus ja suoraviivaisuus on ihan hyvä tapa edetä silloin, kun muitakaan vaihtoehtoja ei ole.
Lohikantojen tilasta huolehtiminen turvaa Kalmarin mukaan kalastuskulttuurin ja sitä kautta osaltaan myös saamelaiskulttuurin säilymisen pitkällä aikavälillä. Jatkoneuvotteluissa saamelaisten oikeudet harjoittaa perinteisiä elinkeinoja tulee ottaa huomioon.
– Vuodelle -22 ei ole mahdollista löytää perusoikeuksien kannalta lohenkalastuksen täyskieltoa parempaa ratkaisua, mutta neuvottelut kalastussäännön uusimisesta jatkuvat Norjan kanssa.
Kokoomuksen Markku Eestilä piti täyskieltoa äärimmäisen oikeudenmukaisena ratkaisuna.
– Kun Suomi ja Norja tunnistavat sen, että lohikannat ovat selvästi erittäin kriittisessä pisteessä eikä yhtään kalaa voi sieltä kalastaa, niin silloin Suomen ja Norjan yhteinen näkemys, että lohi pannaan jo toista vuotta peräkkäin kiinni, mielestäni on oikeudenmukainen ja oikea.
Eestilän mukaan saamelaisia ja muuta paikallista väestöä on mahdotonta kalastuksen sääntelyssä erottaa.
– Kun sitten on vielä kalastusoikeutta omistavat kiinteistönomistajat, niin kyllä näiden kaikkien pitää olla tasavertaisesti siinä ratkaisussa mukana.
Eestilä arvioi omien havaintojensa pohjalta, että Tenoa on vuosikymmenten mittaan ylikalastettu.
– Se vaan näin on, että sieltä on otettu paljon isoa lohta — norjalaiset alajuoksulla, olen käynyt heidän pakastehalleissaan katsomassa, niitä on todella paljon ollut jo 80-luvulla — ja pikkuhiljaa on ihmetelty, kun lohi vähenee.
Eestilän mukaan lohijokea ei voi todennäköisesti pitää loputtomiin kiinni, mutta kiintiöiden pitää olla avattaessa tiukat.
– Jokainen tyytyköön vaikka yhteen loheen viikossa ja se kalastus loppuu siihen, kokoomusedustaja linjasi.