Kuntalisä voi olla arvaamaton jokeri perhevapaita uudistettaessa – "Jos ryhdytään laskemaan, onko edullisempaa tarjota kuntalisää vai rakentaa päiväkoti, todennäköisesti kuntalisä voittaa"

Kuntien päätösvallassa oleva kuntalisä voi viedä terän kotihoidontukeen mahdollisesti tehtäviltä muutoksilta. Perhevapaauudistus karahti kiville kuluneella viikolla, ja paineet uudistuksen toteuttamiseen ensi vaalikaudella ovat kovat.

Kelan tutkija Anneli Miettinen pitää selvänä, että kuntalisä tulee olemaan yksi ongelmista perhevapaita uudistettaessa.

– Valtiovalta voi tehdä kotihoidontukea koskevia päätöksiä, mutta kotihoidontuen kuntalisää koskevat päätökset ovat kuntien käsissä, Miettinen toteaa.

Mutkia perhevapaiden uudistamiseen tuo se, että maksajana ja saajana on hyvin monta osapuolta.

– Kunnat voivat päättää täysin itsenäisesti siitä, minkälaisilla summilla ne haluavat tukea lasten kotihoitoa, Miettinen sanoo.

Sote-uudistus ei itsessään tuo muutosta tilanteeseen, sillä varhaiskasvatus on säilymässä kuntien vastuulla myös jatkossa.

Nyt kariutuneissa perhevapaaneuvotteluissa esillä oli kotihoidontuen porrastaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tiistai-iltana tausta-aineistot neuvotteluissa olleista malleista.

Ministeriön mukaan viime vaiheessa valmistelu rajautui erityisesti malliin, jossa kotihoidontuki olisi alkanut pienentyä sen jälkeen, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Jos tällaiseen muutokseen olisi päädytty, kunnat olisivat voineet halutessaan kompensoida leikkauksen kuntalisää korottamalla.

– Jos kunnassa ryhdytään laskemaan, onko edullisempaa tarjota kuntalisää vai rakentaa päiväkoti, niin todennäköisesti kuntalisä voittaa, Miettinen sanoo.

Miettinen ei usko, että kunnat ryhtyisivät laajamittaisesti kompensoimaan kotihoidontuen leikkauksia, mutta mahdollisuus on olemassa.

Kuntalisien maksaminen on viime vuosina ollut pienessä laskussa. Kuntalisän tasoa on joissain kunnissa laskettu, toisissa siitä on luovuttu kokonaan.

Kuntaliitto on kysynyt lisien maksamisesta kunnilta viimeksi vuonna 2016, jolloin 23 prosenttia vastanneista maksoi kuntalisää. Kaksi vuotta aiemmin maksajia oli 30 prosenttia. Toisaalta joissain kunnissa lisää on korotettukin.

Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtisen mukaan kuntalisää maksavat hyvin erityyppiset kunnat.

– Suurimmat kaupungit tyypillisesti lähes kaikki maksavat kotihoidontuen kuntalisää, Lahtinen sanoo.

Myös kuntalisän taso vaihtelee rajusti, yhden lapsen osalta se on ollut viime vuosina muutamasta kympistä yli kahteen ja puoleen sataan. Keskiarvo vuonna 2016 oli 152 euroa yhdeltä lapselta.

Joissain kunnissa lisää suhteutetaan tuloihin, toisissa ei.