Kunta-alan palkansaajajärjestöt jättivät lakkovaroituksen Jyväskylään ja Rovaniemelle
Kunta-alan palkansaajien pääneuvottelujärjestöt Juko, JHL ja Jyty jättivät maanantaina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle ja valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalalle Jyväskylän ja Rovaniemen kaupunkeja koskevan lakkovaroituksen.
Lakkovaroituksella halutaan vauhdittaa seisahtaneita kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluja. KT keskeytti neuvottelut viime viikon maanantaina. Kaksi päivää kestävän lakon on määrä alkaa 23. maaliskuuta, ellei sopua synny sitä ennen.
– Suurin kiista on palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Koskaan ei työnantajan mielestä ole oikea aika, mutta nyt sen aika on. Se tehdään monivuotisella palkkaohjelmalla, vaati Jukon hallituksen ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.
Lakkovaroitus on laaja, sillä se koskee kaikkia kunta-alan sopimuksia: kunta-alan yleistä työ- ja virkaehtosopimusta, sote-sopimusta, opettajien, lääkäreiden ja tekniikan sopimuksia sekä lisäksi hallinto- ja toimistohenkilöstön Avaintes-sopimuksen piirissä työskenteleviä.
– Työnantajat ovat ilmaisseet useasti, että ammattitaitoisista työntekijöistä on ankara pula. Tämä on helposti ratkaistavissa: palkkaus ja työolot kuntoon, niin hyviä työntekijöitä on paljon helpompi löytää, lisäsi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Lakon ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.
Työnantajapuolta edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) sanoi joutuneensa keskeyttämään kunta-alan sopimusneuvottelut, koska kunta-alan palkansaajajärjestöt olivat neuvotteluissa vaatineet suuria, ylimääräisiä palkankorotuksia.
– Vaaditut palkankorotukset ovat niin suuria, ettei Suomella ja suomalaisilla veronmaksajilla ole niihin varaa ilman, että hyvinvointiyhteiskunta vaarantuu, sanoi toimitusjohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.
KT laskee, että järjestöjen vaatimiin palkkaohjelmiin tarvittaisiin vähintään 12,4 miljardia euroa viiden vuoden aikana. Ne nostaisivat työvoimakustannuksia 19,2 prosenttia viiden vuoden aikana. Tämä loisi tarpeen nostaa jokaisen palkansaajan veroja keskimäärin 871 eurolla vuodessa.
– Kunta-alan henkilöstö on palkankorotuksensa ansainnut. Odotimme malttia, harkintaa ja pelisääntöjen noudattamista neuvotteluissa. Työtaistelut heikentävät toteutuessaan suoraan kansalaisten palvelua ja luovat turvattomuutta, etenkin tässä epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, toteaa Jalonen.
KT hakee lakkojen aloitushetkeen kahden viikon siirtymäaikaa työriitalain perusteella.