Kunnanjohtajaksi siirtynyt Mikko Kärnä sotesta: Valtava helpotus
Rautavaaran tuore kunnanjohtaja Mikko Kärnä näkee nyt selvän eron aikaan, jolloin hän toimi Enontekiön kunnanjohtajana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille tasapainotti kuntataloutta.
– Ennen saattoi olla sellaista, että loppuvuodesta joku kuntalainen joutuu pitkäksi aikaa tehohoitoon ja tulee parinsadan tuhannen euron lasku, joka pyöräyttää koko kunnan talousarvion ympäri. Kunnilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, keskustan ex-kansanedustaja Kärnä sanoo.
– Kunnan talousjohtamisen näkökulmasta kyllä sanon, että sote on tuonut valtavalla tavalla helpotusta.
Kärnä myöntää, että toisesta näkökulmasta on myös huolestuttavaa, etteivät päätökset terveyspalveluista ole pienen kunnan omissa käsissä.
Hän kertoo ilmaisseensa Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, että Rautavaaralla kaikki mahdollinen keskittäminen on jo tehty ja etäisyydet ovat pitkiä.
– Olen ilmoittanut hyvinvointialueelle, että ei kannata yrittää, sillä täältä sitä karsimisvaraa ei enää ole. Silloin puhuttaisiin jo siitä, täyttyvätkö rautavaaralaisten perustuslailliset oikeudet.
Kärnän mukaan kuntalaiset saavat nyt tarvittavat terveyspalvelunsa hyvin.
– On terveyskeskus, jossa lääkäri on ajoittain paikalla, vuodeosastoa löytyy. Tällä kohtuullisella minimitasolla terveydenhoito täytyy myös pitää.
Kärnän mielestä valtion aluehallinnon tehtäviä olisi pitänyt siirtää sote-uudistuksessa maakunnille. Hän myös näkee, että maakunnallinen verotusoikeus tulee toteuttaa jollain aikajänteellä.
– Mutta toivon, että siinä vaiheessa maakunnille asetetaan suurempia toimivaltuuksia ja muutakin kuin sotea.
Pohjois-Savossa sijaitsevalla noin 1 500 asukkaan Rautavaaralla on monia haasteita. Kunta pitää kärkeä kun katsotaan, mihin maksetaan eniten Kelan etuuksia asukasta kohti.
– Väestöpyramidimme on vinoutunut ja on aivan selvää, että kuntaan tulisi saada uusia asukkaita ja voimakkaasti kehittää elinkeinoelämää, Kärnä sanoo.
Hän näkee silti monia mahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailun kehittämisessä. Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuisto laajeni viime vuonna.
– Meillä on myös pari aurinkovoimahanketta menossa eteenpäin, tuulivoimasta keskustellaan ja tässä on koeporaukset Metals Onella käynnissä kaivostoiminnan osalta. Monia muitakin virityksiä on käynnissä.
– Näen, että enemmän Rautavaaralla on vahvuuksia kuin heikkouksia, Kärnä summaa.
Kärnä asuu nyt Rautavaaralla puolisonsa Anna Sirkiän kanssa, ja kertoo pariskunnan viihtyvän ”erinomaisen hyvin”.
– Tämä on mahtava oman profiilin kunta, ihmiset ovat aitoja. Sanon tätä Suomen Samoaksi, Kärnä vertaa Rautavaaraa Tyynenmeren luonnonkauniiseen saaristovaltioon.
– Sanotaan, että Rautavaara on muka niin syrjässä. Olen itse yrittänyt kääntää tätä ajattelua siihen, että me olemme itse asiassa täällä kaiken keskellä.
Eduskuntavaalit ehdottomasti kiinnostavat.
Mikko Kärnä
Kesäkuun eurovaalit houkuttelivat Kärnää aiemmin, mutta suunnitelmiin tuli muutos kunnanjohtajuuden myötä.
– Useammasta paikasta pyydettiin eurovaaleihin ehdolle, mutta olen kieltäytynyt. Katson, että tässä tilanteessa Rautavaara tarvitsee Kärnää enemmän kuin Bryssel, hän sanoo.
Politiikassa jatkaminen kuitenkin kiinnostaa. Kärnä edusti eduskunnassa Lapin vaalipiiriä, mutta vaihtoi kevään 2023 vaaleissa vaalipiirin Helsinkiin. Kampanja oli näyttävä, mutta ääniä tuli noin 1 700.
– Eduskuntavaalit ehdottomasti kiinnostavat, mutta se on selvää, että vaalipiiri ei tule Helsinki ainakaan olemaan, Kärnä kertoo.