Kuluttajien taloususko pysyi heinäkuussa ennallaan varsin vaisuna – oman talouden tila arvioitiin hyvin heikoksi
Suomalaisten luottamus talouteen pysyi heinäkuussa ennallaan vaisuna, kertoo Tilastokeskus. Heinäkuun luottamusindikaattorin saldoluku oli edelliskuun tapaan –8,8, kun pitkän aikavälin keskiarvo on –2,2. Vuosi sitten heinäkuussa saldoluku oli kuitenkin vielä matalampi, –15,9.
Luottamus talouteen vaihteli voimakkaasti asuinpaikan mukaan. Vahvinta luottamus oli heinäkuussa pääkaupunkiseudulla, jossa luottamusindikaattorin saldoluku oli –2,7. Heikointa taloususko oli muualla Etelä-Suomessa (–15,4).
Väestöryhmistä yrittäjät olivat luottavaisimpia talouden kehitykseen. Heikointa luottamus oli eläkeläisillä.
Tilastokeskus kertoo, että kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta heikkeni heinäkuussa hieman kesäkuuhun verrattuna ja oli hyvin heikolla tasolla. Jopa kolmannes suomalaisista arvioi heinäkuussa, että heidän oma taloustilanteensa on heikompi kuin vuosi sitten. Viidennes piti omaa talouttaan edellisvuoteen verrattuna vahvempana.
Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat heinäkuussa edelleen vaisut mutta paranivat selvästi viime vuodesta. Alle neljännes uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana.
Ajankohtaa pidettiin yhä erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Vain yhdeksän prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille. Asunnon ostoaikeita ilmeni saman verran kuin pitkällä ajalla keskimäärin.
Odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi heinäkuussa lähes ennallaan ja pitkän ajan keskitasolla. Heinäkuussa palkansaajat ja yrittäjät arvioivat oman työttömyyden tai lomautuksen uhan lisääntyneen aavistuksen.
Yritysten luottamus jatkoi laskuaan heinäkuussa, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkistamista tiedoista.
Erityisesti rakennusalalla talousnäkymät heikkenivät selvästi heinäkuussa. Rakentamisen luottamus laski kahdeksan pistettä kesäkuuhun verrattuna ollen heinäkuussa –34, kertoo EK:n keräämä luottamusindikaattori.
Myös teollisuudessa ja vähittäiskaupassa luottamus heikkeni edelliskuukaudesta mutta vain vähän.
Päätoimialoista ainoastaan palveluissa luottamus ei heikentynyt. Se oli kesäkuun tavoin nollassa, kun palvelualojen saldoluvun pitkän aikavälin keskiarvo on 12.
EK:n johtajan Sami Pakarisen mukaan tuoreet tiedot vahvistavat sen, että talouden heikkous ei ole vielä ohi.
– Vaikka tähän asti on selvitty tilanteeseen nähden hyvin, ei korkojen nopean nousun vaikutuksia talouteen ole vielä täysimääräisesti nähty. Ei siis kannata tuudittautua ajatukseen, että lähikuukaudetkin sujuvat kuin Strömsössä, Pakarinen sanoo tiedotteessa.
EK:n mukaan yritysten tuotanto- ja myyntikehitys on heikentynyt. Myös odotukset tuleville kuukausille ovat pessimistiset.
Ainoastaan palvelualoilla myynnin kehitys on pysynyt ennallaan. EK:n mukaan juuri palvelualat ovat kannatelleet taloutta viime kuukausien aikana.
Teollisuudessa ja rakentamisessa tilauskannat ohenevat nopeasti. Tällä on vaikutusta myös alojen työllisyyteen.
– Syksyn osalta työllisyyden kuva näyttää huolestuttavalta. Ensi kertaa koronakriisin jälkeen myös palvelualojen yritysten odotukset henkilöstömäärien suhteen ovat kääntyneet mollivoittoisiksi. Työllisyys seuraa tuotantoa aina hieman viiveellä, joten vasta lähikuukausina näemme hidastuvan talouden vaikutuksia Suomen työllisyysluvuissa, Pakarinen sanoo.
EK:n mukaan suurin este kotimaisten yritysten kasvulle on liian pieni kysyntä. Tämä johtuu muun muassa nopeasta korkojen noususta. Myös vaikeudet työvoiman saamisessa ovat yrityksissä yleisiä.