Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat lähes 20 000 ihmisen lomautuksia – satoja saatetaan irtisanoa

Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle poikkeuksellisen suuria lomautuksia ja irtisanomisia, selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kyselystä. Tälle vuodelle arvioidut lomautukset koskevat noin 18 500:aa ihmistä. Irtisanomisten arvioidaan koskevan tänä vuonna noin 700:aa.

Viime vuonna kunnat ja hyvinvointialueet irtisanoivat taloudellisista syistä noin tuhat ihmistä ja lomauttivat 5 400.

– Kyllä nämä ovat julkisella alalla poikkeuksellisen korkeita lukuja. Vastaavia lomautusmääriä ei ole nähty sitten korona-ajan, ja irtisanomisissa puhutaan 1990-luvun lama-ajan lukemista, toteaa KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho tiedotteessa.

Ammattiryhmistä irtisanomiset ovat kohdistuneet hallintoon, johtoon ja tukitoimintoihin, mutta myös opettajiin ja hoitohenkilöstöön.

Työnantajajärjestö kysyi kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden viime vuoden säästötoimista ja arvioita tämän vuoden säästöistä. Tiedustelu tehtiin joulu-tammikuussa, ja siihen vastasi 207 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 23 hyvinvointialuetta ja -yhtymää.

– Uskon, että kokonaiskuva tulee aika luotettavasti kyselystä esille, Ruskoaho kommentoi STT:lle kyselyn edustavuutta.

KT on työnantajien etujärjestö, joka ajaa kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ja niiden omistamien yritysten etuja työmarkkinoilla.

Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä tekijät vaikeuttavat palvelujen järjestämistä. Ykköseksi nousi KT:n mukaan entiseen tapaan riittämätön rahoitus. Rahapula vaikeuttaa palveluiden järjestämistä melko tai erittäin paljon joka toisessa kunnassa ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla.

Taloudellinen tilanne vaihtelee kuitenkin selvästi kunnasta ja hyvinvointialueesta toiseen. KT ei yksilöinyt kyselyn tuloksissa taloudellisia tilanteita kunnittain tai hyvinvointialueittain.

Kaikkiaan kunnat ja hyvinvointialueet tavoittelevat tänä vuonna noin 415 miljoonan säästöjä, mikä on 1,7 prosenttia niiden työvoimakustannuksista.

Osana sopeutustoimia suurin osa hyvinvointialueista ja vajaa kolmannes kunnista kertoo joutuneensa supistamaan palvelujaan.

– On selvä, että toimipisteiden sulkemiset ja palveluverkon tarkastelut näkyvät etenkin kansalaisille, jotka ovat tottuneet tietyssä toimipisteessä asioimaan, Ruskoaho sanoo.

Hyvinvointialueet tekivät vuosina 2023 ja 2024 huomattavia alijäämiä eli tuotot olivat selvästi pienemmät kuin kulut. Valtiokonttorin mukaan arvio yhteenlasketusta kumulatiivisesta alijäämästä oli noina vuosina noin 2,5 miljardia euroa.

– Hyvinvointialueiden pitäisi pystyä tänä ja ensi vuonna tekemään sen verran ylijäämää, että saisivat edellisten vuosien alijäämät katettua, Ruskoaho sanoo.

Hyvinvointialueista noin kaksi viidestä vastasi kyselyssä, että niiden tämän vuoden budjetti on lähtökohtaisesti alijäämäinen.

Kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksista aloitettiin neuvottelut viime viikolla. KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas totesi neuvottelujen alla STT:n haastattelussa, että vientialojen määrittämä palkankorotusten niin sanottu yleinen linja on kunta- ja hyvinvointialalle kallis.

Hän viittasi hyvinvointialueiden vaikeaan taloustilanteeseen ja kuntien lähivuosina heikkenevään taloustilanteeseen.

Esimerkiksi hoitajaliitto Tehyn ja sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten puheenjohtaja Millariikka Rytkönen puuolestaan totesi, että muiden alojen palkkaratkaisut eivät sido järjestöjä.