Kristillisdemokraattien Essayah: Konservatiiveissa on paljon heitä, jotka etsivät poliittista kotia
Kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja laskeskelee, millaiseen äänimäärään hänen johtamansa puolue voisi yltää eduskuntavaaleissa, tuntuu tulos selvältä. Tilaa suosion kasvattamiselle ja nykyistä useammalle kansanedustajalle on Sari Essayahin arvioissa erityisesti konservatiivisessa arvokentässä ja poliittisen keskustan tuntumassa.
Kristillisdemokraateilla (KD) on nyt viisi kansanedustajaa ja se sai edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten 3,9 prosentin ääniosuuden. Tuoreimmat mielipidemittaukset ennakoivat kutakuinkin samansuuruista kannatusta huhtikuun vaaleissa.
– Näen potentiaalia, että konservatiivisessa kentässä on paljon heitä, jotka etsivät poliittista kotia.
Hänen nähdäkseen konservatiivisesti ajattelevia äänestäjiä voisi löytyä keskustan ja kokoomuksen kannattajien joukosta; heitä, joiden mielestä olo on alkanut käydä hieman ahtaaksi liberaalien arvojen puristuksessa.
– Kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsingissä näyttää, että keskusta ja kokoomus jättävät liian helposti pelikentän perussuomalaisille. Kristillisdemokraatit ovat mielestäni ymmärtäneet, että on jo tarpeeksi puolueita, jotka edustavat liberaalisiipeä, STT:n haastattelema puheenjohtaja sanoo.
Essayah ei erityisemmin innostu muodostamaan hallituspohjaa ennen vaaleja, vaan haluaa odottaa tulosta, jonka jälkeen kansan antamalla mandaatilla käydään hallitusneuvottelut.
– Jotkut ovat melkein jo jakaneet salkutkin keskenään, hän nauraa pohtiessaan kysymystä mahdollisista hallituskumppaneista.
Vakavammin sanottuna hän huomauttaa, että KD:lla ei ole vaikeuksia yhteistyössä minkään puolueen kanssa.
Kristillisdemokraattien mielestä Suomen talouden suunta tulee kääntää kahden seuraavan vaalikauden aikana.
– Jos meillä menee kolme miljardia vuodessa valtionvelan korkoihin, syö se mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointipalveluita, Essayah povaa ja jatkaa, että tilanteen tasapainottamiseksi on välttämätöntä saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste ja taloudessa kahden prosentin kasvuvauhti.
– Tarvitaan ihan oikeasti menoleikkauksia tai sopeuttamista, kuten me poliitikot mieluummin sanomme. Ja myös veronkorotuksia. Meillä (kristillisdemokraateilla) ne painottuisivat sinne haittaverotuksen puolelle, sillä emme mielellään koske ansiotuloverotukseen emmekä yritysverotukseen.
Essayah puhuu myös sosiaali- ja terveysmenoista, jotka vievät valtion budjetista merkittävän osan.
– Ne ovat nyt 25 prosenttia valtion budjetista. Sote-rahoituksen painoarvo on ymmärrettävä, sillä sen mukana valtiontalous seisoo tai kaatuu.
Essayah tuo esille niin ikään kriisinkestävyyden eli esimerkiksi turvallisuuspolitiikan. Hän ajattelee turvallisuutta muutenkin kuin pelkkänä Nato-ratkaisuna tai puolustusmenoina ja puhuu huoltovarmuudesta ja osana sitä maatalouden kriisistä.
– Ei ole ymmärretty, miten pahasti maatalouden tilanne on päässyt kriisiytymään. Kauppa tahkoaa ennätystuloksia, ja meillä eivät tuottajat meinaa pystyä tuottamaan sitä ruokaa.
Leikkaus- tai sopeutuspuolelle Essayah nostaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tiukemman porrastamisen. Asumistukimenojen määrä ja rakenne pitää hänen mukaansa saada järjelliseksi. Palkansaajien työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pudotettaisiin puoleen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus lakkautettaisiin kokonaan.
