Krista Kiuru sote-mietintöurakan valmistumisesta: "Maaliviivan viimeinen este poistumassa"

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on odotettu saavan tänään valmiiksi mietintöluonnoksensa maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) sanoi tänään puoliltapäivin, että maaliviivan viimeinen este on poistumassa ja ollaan kalkkiviivoilla.

Kiuru ei vielä osannut sanoa, tuleeko tänään valmista.

– Olen hyvin toiveikas siitä, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan valiokunta jatkaa työskentelyä yhdeltä ja ennen kahta ollaan viisaampia.

Eilen Kiuru sanoi, että mietintöluonnokset ovat lähes valmiita, ja enää kysymys on valinnanvapauslain viimeisistä riveistä.

Kolmen mietinnön kokonaisuus koostuu valinnanvapauslain lisäksi niin sanotusta emolaista ja tuottajalaista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kesällä alkanut jättiurakka on mennyt paikoin riitelyksikin.

Se on tehnyt hallituksen lakiesityksiin lukuisia muutoksia perustuslakivaliokunnan viimekesäisen lausunnon pohjalta.

Perustuslakivaliokunta löysi hallituksen valinnanvapauslaista runsaasti korjattavaa.

Suurimmat ongelmat liittyivät valinnanvapauden aikatauluun ja maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen, jonka perustuslakivaliokunta arvioi riittämättömäksi erityisesti poikkeustilanteissa.

Perustuslakivaliokunnan mielestä valinnanvapautta oli syytä vaiheistaa palveluittain ja alueittain sekä siirtymäkautta olennaisesti pidentää.

Tämän jälkeen hallitus päätti muun muassa, että maakuntien aloittaminen lykkääntyy vuodella eli vuoden 2021 alkuun ja sote-keskusten aloittaminen vuoden 2023 alkuun.

Edelleen maakunnat voivat silti aloittaa sote-keskukset myös aiemmin, jos ne ovat valmiita ja saavat siihen valtioneuvostolta luvan.

Samaten hallitus lupautui antamaan lisärahoitusta maakunnille, jotka eivät poikkeustilanteissa selviä itse sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Maakuntien rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa.

Perustuslakivaliokunta edellytti lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varmistuvan siitä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen laskemiseen EU:n tietosuojan vastaista profilointia.

Tätä hallituksen on ollut määrä selventää niin, että se vastaa EU:n tietosuojalainsäädäntöä.

Perustuslakivaliokunta näki myös velvoittavan asiakassuunnitelman juridisesti epäselväksi. Sen jälkeen hallitus muutti asiakassuunnitelmaa niin, että se ei ole velvoittava asiakkaalle eikä palveluntuottajalle.

Tavoitteena on, että kun myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilainsäädäntöä uudistetaan, sinne kirjataan lisää velvoittavuutta.

Asiakassuunnitelma koskee paljon palveluita tarvitsevia henkilöitä.