Koulun aloittaminen vuoden etuajassa tai myöhemmin on harvinaista – Tällaisia syitä usein taustalla
Suomessa koulun aloittaa vuotta tavanomaista myöhemmin vuosittain joitakin satoja lapsia. Vuotta tavanomaista aiemmin puolestaan koulun aloittaa vuosittain vain joitakin kymmeniä oppilaita.
Kaiken kaikkiaan perusopetuksen aloittavia lapsia on viime vuosina ollut yli 50 000 joka vuosi, eli koulun aloittaminen vuotta aiemmin tai myöhemmin on hyvin harvinaista, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Merja Mannerkoski.
Suomen perusopetuslain mukaan lapsi voi aloittaa koulun vuotta tavanomaista myöhemmin tai aiemmin joko psykologisten tai lääketieteellisten selvitysten perusteella.
Lisäksi on pidennetyn oppivelvollisuuden mahdollisuus. Jos lapsen ei ole sairauden tai vamman vuoksi mahdollista saavuttaa oppivelvollisuuden tavoitteita yhdeksässä vuodessa, hän saa oppivelvollisuuden suorittamiseen lisäaikaa ja aloittaa koulun tästä syystä etuajassa.
Näitä lapsia oli viime vuonna 1 242, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Tiina Luomanen. Tämän vuoden tietoja ei ole vielä saatavilla.
Jos lapsi aloittaa koulun vuotta tavanomaista myöhemmin, taustalla voi olla esimerkiksi kehityksen viiveitä tai yleistä kypsymättömyyttä. Lykkäystä voidaan hakea myös lapsen vakavan sairastumisen takia.
Mannerkosken mukaan kaikki loppuvuodesta syntyneet lapset eivät välttämättä ole kehityksellisiltä valmiuksiltaan yhtä kypsiä kuin alkuvuodesta syntyneet lapset, mutta pidemmällä aikavälillä tällaiset eroavaisuudet tasaantuvat tai jopa häviävät kokonaan.
– Tutkimusten perusteella suhteellinen ikä vaikuttaa lapsiin eri tavalla, eli osa saattaa hyötyä siitä, että luokkakaverit ovat vanhempia ja edistyneempiä, sillä se kannustaa heitä opiskelemaan erojen kiinni saamiseksi. Mutta osa oppilaista saattaa myös lannistua, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia suoriutumiseen.
Mannerkosken mukaan tutkimukset osoittavat, että jotkut lapset voivat hyötyä koulun aloittamisen lykkäämisestä.
Lähtökohtaisesti lapsella tulisi kuitenkin olla oikeus osallistua perusopetukseen osana omaa ikäryhmäänsä.
– Eli ei pitäisi lähteä siitä, että lapsen pitäisi olla kypsä kouluun, vaan koulussa pitäisi pyrkiä tarjoamaan se tuki, jonka lapsi tarvitsee, Mannerkoski huomauttaa.
Koulun etuajassa aloittamisen edellytyksiksi eivät riitä pelkät akateemiset valmiudet, kuten kyky lukea ja laskea.
Lapsella pitää olla myös tietynlaista kestävyyttä jaksaa kokonaisia koulupäiviä ja opiskella tavoitteellisesti sekä taitoa olla ryhmässä, toteaa Tiina Luomanen.
– Lapsi voi hyötyä koulun etuajassa aloittamisesta, jos hän on itse todella motivoitunut pääsemään kouluun. Tällä tavalla innostus koulua ja oppimista kohtaan voivat vahvistua.
Luomanen muistuttaa, että koulun etuajassa aloittamista tulisi aina harkita tarkkaan ja myös pidempää aikaväliä tarkastellen. Kaikki kypsyminen ja kehittyminen eivät tapahdu samaa tahtia, ja nuorempi ikä saattaakin muuttua kompastuskiveksi vasta esimerkiksi lukiossa.
Tietyt asiat – kuten ajokortin saaminen – tapahtuvat iän perusteella, jolloin nuori saattaa kärsiä siitä, kun asiat tapahtuvat muuhun ikäluokkaan nähden jälkijunassa.