Koti, uskonto ja isänmaa – Hanna Holman mielestä politiikka tarvitsee pikaista paluuta perusasioiden ääreen
Kangasalalainen yrittäjä, opiskelija ja perheenäiti Hanna Holma on ollut keskustan ehdokkaana Pirkanmaalla jo kolmissa edellisissä eduskuntavaaleissa.
Vaikka vastaanotto ja menestys on ollut ihan hyvää (4. sija keskustan listalla 2019 lähes 2000 äänellä), neljättä ehdokkuutta ei henkilökohtaisten kiireiden takia pitänyt enää tulla.
Palaute paikalliselta puolueväeltä sai kuitenkin mielen muuttumaan.
– Kentältä alkoi kuulumaan viestiä, että omia kannattajia olisi siirtymässä jopa perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ehdokkaiden taakse. Silloin huomasin, että arvokonservatiiviselle ehdokkaalle on Pirkanmaalla edelleen tilausta, Holma taustoittaa.
Hanna Holman kohdalla arvokonservatiivisuus tarkoittaa politiikassa paluuta perusasioiden äärelle. Kyseisen teeman ympärille hän aikoo kampanjansa myös tällä kertaa rakentaa.
– Arvokonservatiivisuus on ennen kaikkea syvien kristillisten, muuttumattomien arvojen kunnioittamista. Siihen kuuluvat tietysti koti, uskonto ja isänmaa. Perustavanlaatuisia asioita, joita politiikan keinoin hoidetaan. Taitaa kokoomuksen slogan olla alun perin, mutta sopii mainiosti myös keskustalaisiin arvoihin, hän naurahtaa.
Holma ei omien sanojensa mukaan ole perinyt keskustalaisuutta äidinmaidosta. Poliittinen vaikuttaminen paikallistasolla sai aikanaan sytykkeensä kovien henkilökohtaisten kokemusten kautta.
– Saimme kamppailla kovasti sen puolesta, että syöpään sairastunut poikamme sai hänelle kuuluvat palvelut yhteiskunnan taholta. Lapsi sai hyvää hoitoa, mutta rankassa tilanteessa olevalle perheelle ei apua juuri herunut. Jouduimme taistelemaan esimerkiksi omaishoitajuudesta ja lapsiperheiden kotipalvelusta.
– Myös kotihoidontuen Kangasala-lisän säilyttämiseen halusin aikanaan vaikuttaa. Kaipa se sieltä jäi kytemään, että vaaleihin on sen jälkeen jatkuvasti kyselty ehdokkaaksi. Keskusta on kuitenkin aina mielletty myös lapsiperheiden etuja ajavaksi puolueeksi, hän perustelee omia valintojaan.
Perhe on Hannan Holman arvoasteikossa yhteiskunnan perussolu. Lapset vastaavasti tulevaisuuden Suomen rakentajia, veronmaksajia ja vanhustemme hoitajia.
– Meillä ei ole yhtään tärkeämpää tehtävää kuin kasvattaa jokainen lapsi tasapainoiseksi ja onnelliseksi aikuiseksi, ehdokas julistaa.
Huolta aiheuttavat erityisesti syntyvyyslukujen jatkuva lasku ja matalan kynnyksen palvelujen vaikea saatavuus.
– Ihmiset eivät enää uskalla hankkia lapsia. Toisaalta sekin on iso epäkohta, että edes toivottu lapsiluku ei enää täyty suuressa osassa perheitä.

Lapsimyönteisemmän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan Holman mielestä reipasta asennemuutosta.
– Nykyään on huolestuttavasti lisääntynyt jopa ihan lapsivastainen ilmapiiri. Räikein esimerkki oli juuri vastikään julkaistu Hesarin juttu, missä helsinkiläisiä lapsiperheitä suorastaan syyllistettiin Oodin valtaamisesta.
Hanna Holman mielestä perusasioita ja -arvoja pitäisi nostaa uudelleen kunniaan myös koulumaailmassa. Digilaitteet ovat ottamassa siellä rengin sijasta jo isännän roolin.
– Esimerkiksi lukutaitoa ei voi nykyään pitää enää itsestäänselvyytenä. Nykyään voi jopa ammattikoulussa olla oppilaita, joiden luku- ja kirjoitustaito ovat hyvinkin puutteellisia, ehdokas päivittelee.
Lapsiperheiden arjen ohella Hanna Holma nostaa omaksi kärkiteemakseen vanhusten hyvinvoinnin. Eikä pelkästään sen takia, että on itse kotipalvelualan yrittäjä ja gerontologian sekä kansanterveystieteen opiskelija.
– Vanhusväestön määrä kasvaa koko ajan, mutta kuka pitää jatkossa huolta heidän toimintakyvystään, Holma kyselee.
Resurssien suuntaamisesta tarvitaan hänen mielestään pikaista arvokeskustelua.
– Kotona asumista on tuettava, mutta kenenkään ei pitäisi joutua asumaan kotonaan niin pitkään, että riskit esimerkiksi tapaturmiin kasvavat kohtuuttomiksi. Meidän on pystyttävä parempaan.