Korkokatto kesytti pikavippien markkinaa – Kotitalouksilla oli paljon kulutusluottoa jo ennen elinkustannusten voimakasta nousua
Villiä ”pikavippimarkkinaa” on vuosien saatossa suitsittu kuluttajaluoton korkokatolla, ja lokakuun alkaessa katto putoaa taas hitusen alemmas.
Päätelmä korkokaton hillitsevästä vaikutuksesta saa tukea Suomen Pankin tilastoista. Ekonomisti Markus Aaltosen mukaan kotitalouksilla oli vielä vuoden 2018 lopussa velkaa pikaluottoyrityksille yhteensä noin 700 miljoonaa euroa, mutta määrä on laskenut tuntuvasti sen jälkeen, kun kuluttajaluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto syyskuussa 2019.
– Velan määrä oli kesäkuun 2023 lopussa 140 miljoonaa euroa ja keskikorko yli 30 prosenttia. Pikaluottoyritysten osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista oli enää 0,5 prosenttia, kertoo Aaltonen STT:n haastattelussa.
– Lainakannan supistumiseen vaikuttavat myös lainat, jotka pikaluottoyritykset myivät pois taseesta muille toimijoille.
Kun ylisuurten korkojen aika oli ohi, Aaltosen mukaan osa pikaluottoja myöntävistä yrityksistä lopetti uusien lainojen myöntämisen tai koko toimintansa. Se ei ollut enää yhtä kannattavaa kuin ennen.
Käsite ”pikavippi” on oikeastaan muuttunut sääntelyn myötä.
– Korkokaton tiukentamisen jälkeen pikaluottoyritykset ovat alkaneet tarjota vakuudettomia kulutusluottoja aiempaa pidemmillä maksuajoilla. Se voi kertoa siitä, että lainasummat ovat suurentuneet.
Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli kesäkuun lopussa 25,6 miljardia euroa. Arviolta hieman yli puolet luotoista oli vakuudettomia.
– Kotitalouksien kulutusluotot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet ja etenkin vakuudettomat luotot. Niitä oli paljon jo ennen sitä, kun elinkustannukset nousivat voimakkaasti, Aaltonen kertoo.
– On huolestuttavaa, että määrä kasvaa entisestään, sillä kulutusluotot ovat yleinen syy maksuhäiriöihin.
Lokakuun alusta voimaan tulevan kuluttajansuojalain uudistuksen myötä kuluttajaluoton korkoa ei saa sopia suuremmaksi kuin korkolain mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä.
Luoton koron ylärajana säilyy nykyinen 20 prosenttia. Esimerkiksi nyt ollaan hyvin lähellä sitä, koska viitekorko on neljä prosenttia.
– Lainsäädännöllä pyritään ehkäisemään kuluttajien ylivelkaantumista ja kohtuullistamaan luottojen hinnoittelua, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) erityisasiantuntija Erika Virtanen STT:lle.
Virtasen mukaan tiukennuksen lisäksi merkittävää on se, että kuluttajansuojalain uudistus ulottuu ennen lokakuun alkua tehtyihin jatkuviin luottosopimuksiin. Eli jos kuluttaja tekee vanhalta jatkuvalta luotoltaan uuden noston, sovelletaan uuden lain korkokattoa.
– Kun syyskuussa 2019 tuli voimaan edellinen hintasääntely, meille jäi markkinoille voimaan luottoja, joita ei koskenut 20 prosentin korkokatto vaan korko saattoi olla merkittävästi suurempi.
Kuluttajansuojalain uusilla täsmennyksillä pyritään hillitsemään paitsi kuluttajaluottojen hinnoittelua myös epäasiallista markkinointia. KKV:n mukaan hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi vähätellä luotonoton vakavuutta.
– Lainsäädännön tulisi tehokkaasti rajoittaa haitallista mielikuvamarkkinointia ja turvata kuluttajan mahdollisuus harkita luoton ottamista ilman painostusta, Virtanen toteaa.