Korkeakoulutetut välttelevät usein johtotehtäviä – taustana huoli ja pelko tehtävän seurauksista

Johtajuus

Moni korkeakoulutettu suhtautuu varauksella johtotehtäviin. Psykologian professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta on tutkinut, mikä johtamisessa huolestuttaa.

– Ei vain Suomessa, vaan muuallakin on nykyään niin, että johtotehtävät eivät välttämättä kiinnosta korkeakoulutettuja, vaikka se olisi varteenotettava vaihtoehto heidän urallaan, Feldt sanoo.

Merkittävä osa korkeakoulutetuista sanoo hänen mukaansa ei johtotehtäville.

– Lähdimme etsimään yksilöllisiä tekijöitä, yksilön motivaatiotekijöitä ja tunteita johtotehtävien välttelyn taustalta. Johtotehtäviin haetaan motivaatiolla ja tunteella, ja yleensä ne myös jätetään motivaation puutteesta ja tunteista johtuen.

Feldt ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyivät kielteisiin tunteisiin: huoleen, pelkoon seurauksista ja miten nämä konkretisoituvat korkeasti koulutetuilla ei-johtajilla ja johtajilla.

– Tämä on tutkimuksen uutuusarvo. Tutkimushanke on aikalailla etulinjassa kansainvälisestikin.

Tutkimukseen otettiin tarkoituksellisesti eri alojen edustajia – professoreita, tieteentekijöitä, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Kaikilla on eri syyt hakeutua alalleen.

Suurimpana huolena johtajien vastauksista nousee työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen. Toisena oli epäonnistumisen pelko.

Tutkimuksessa ilmenee myös, että alaiset arvioivat, että jonkin verran huolissaan olevat johtajat ovat miellyttävimpiä.

Heidän alaisensa olivat sitä mieltä, että he kuuntelevat alaisiaan ja ovat oikeudenmukaisia.

– Johtajat arvioivat omia huoliaan tietyillä indikaattoreilla ja alaiset arvioivat johtajiaan samoilla indikaattoreilla. Näin saimme rakennettua hierarkkisen aineiston, Feldt sanoo.

– Itse arvioisin, että meidän pitäisi ruveta purkamaan sitä johtajan ihannekuvaa ja tuottaa erilaista puhetta.

Feldt huomauttaa myös, että johtajat toimivat eräänlaisina esikuvina.

Jos johtaja tekee hommia viikonloppuna, niin se on Feldtin mielestä toki hänen oma asiansa.

– Sen sähköpostin alaiselle voisi kuitenkin laittaa vasta maanantaiaamuna. Ei ole hyvän johtajan mitta, että hän näyttää, että on tehnyt koko viikonlopun töitä.

Johtamisen pelko -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2017–2019. Tutkituista 1 147 ei toiminut johtotehtävissä ja 895 toimi. Lisäksi selvitettiin 990 alaisen arvioita johtajiensa huolista ja peloista.