Konsulttiyhtiö: Uusien hävittäjien kustannuksiin liittyy ensi vuosikymmenellä paljon epävarmuutta
Ilmavoimien hävittäjähankinnan kustannuksiin ensi vuosikymmenestä eteenpäin liittyy paljon epävarmuutta, toteaa hävittäjähankkeen ulkopuolisesta laadunvarmistuksesta vastannut Deloitte-yhtiö raportissaan.
Sama epävarmuus liittyi kaikkien kilpailuun osallistuneiden hävittäjäehdokkaiden käyttö- ja ylläpitokuluihin erityisesti vuodesta 2030 eteenpäin, ei siis pelkästään kilpailun voittaneeseen F-35A-hävittäjään.
Kilpailutuksessa pyrittiin simuloimaan ja todentamaan tarjoajilta saatuja tietoja, mutta Deloitten mukaan osa toimitetuista tiedoista pohjautui pitkälti tarjoukset tehneiden yhtiöiden tekemiin suunnitelmiin.
– Kyse on siis siitä, uskotaanko esitettyjen suunnitelmien toteutumiseen ja siten arvioituihin kustannuksiin sekä mitkä ovat Puolustusvoimien realistiset mahdollisuudet sopeuttaa kustannuksia, raportissa todetaan.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja strategisten hankkeiden johtaja Lauri Puranen ovat jo aiemmin myöntäneet epävarmuudet tulevien kustannusten laskemisessa. He ovat kuitenkin vakuuttaneet, että F-35-koneiden käyttö ja ylläpito mahtuu ylärajana pidettyyn 10 prosenttiin puolustusbudjetista vuodessa.
Hävittäjäkisan ratkaissut paremmuusjärjestys perustui eri tarjokkaiden sotilaalliseen suorituskykyyn.
Deloitte arvioi, että viittä kilpailijaa kohdeltiin vertailussa tasapuolisesti ja tulokset olivat johdonmukaisia ja jäljitettävissä arvioinnin tuloksiin. Tosin erityisesti elektronisen sodankäynnin osalta hankkeen saama tieto oli ollut puutteellista ja rajoitettua, mutta tätä puutetta pyrittiin paikkaamaan muiden tietolähteiden sekä asiantuntija-arvioiden perusteella.
Laadunvarmistusraportin selkein huomautus on, että kustannusten osalta hankkeen tapa tulkita yhden hävittäjäehdokkaan lentotunteja oli johtanut tämän ehdokkaan suosimiseen. Tästä oli myös esitetty huomio hankkeelle, mutta käyttö- ja ylläpitokustannusten laskennassa käytettyjä vuotuisia lentotunteja ei Deloitten mukaan silti muutettu.
Muutoksella ei tosin olisi ollut vaikutusta kisan lopputulokseen, koska kyseinen hävittäjäehdokas ei menestynyt muilla päätösalueilla eikä siten päätynyt HX-hankkeen esittämäksi hävittäjävalinnaksi.
Tätä ehdokasta, sen paremmin kuin yhtään muutakaan kandidaattia, ei Deloitten raportissa mainita nimeltä – ei edes vertailun voittanutta ja valtioneuvoston hankittavaksi valitsemaa yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35A:ta.
Deloitte osallistui hävittäjähankkeen arvioinnin ryhmäpäätöksentekotilaisuuksiin ja antoi välitöntä palautetta sekä niiden toteutuksesta että ehdokaskohtaisista raporteista.
Palaute otettiin sen mukaan pääsääntöisesti huomioon ja toimintaa korjattiin tai raportteja täydennettiin vastaavasti – poikkeuksena aiemmin mainitut lentotunnit yhden ehdokkaan tapauksessa.
Hävittäjähankkeen arviointiraportit esitettiin Deloittelle kokonaisuudessaan. Niihin tutustumiseen käytettävää aikaa rajoitti tosin laadunvarmistajien mukaan se, että tutustumisen piti tapahtua hävittäjähankkeelle hyväksytyissä Puolustusvoimien tiloissa.
Koko ulkoisen laadunvarmistuksen ajan rajoitteena oli Deloitten mukaan, ettei sillä ollut suoraa pääsyä kandidaattien toimittamiin tarjousdokumentteihin. Tämä oli raportin mukaan rajoittanut laadunvarmistuksen kykyä arvioida, miten HX-hanke on tulkinnut tarjousten tietoja omassa arvioinnissaan.
Deloitte seurasi hanketta vuodesta 2017 saakka, ja nyt julkaistu raportti koskee viimeistä vaihetta eli ehdokkaiden evaluointiraporttia.
Deloitten mukaan riskienhallinta parani kohti tarjouskilpailun loppua, ja lopullisessa evaluointiraportissa on tuotu jokaisen ehdokkaan osalta esiin kaikkiin päätösalueisiin kohdistuvat riskit.
Valituksi tulleen F-35A:n lisäksi sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun selvisivät hävittäjäehdokkaista ruotsalaisen Saabin Gripen E sekä yhdysvaltalaisen Boeingin Super Hornet.
Kaksi muuta ehdokasta, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ranskalainen Dassault Rafale, eivät yltäneet kärkikolmikkoon.