Koivun siitepölyä leijuu Keski-Euroopasta Suomeen alkuviikosta – koronamaski auttaa allergikkoja
Koivun siitepölyä saapuu näillä näkymin Suomeen jo alkuviikosta kaukokulkeumana Ranskasta ja Saksasta. Koivuallergikoilla saattaa siis nenää kutittaa jo tässä vaiheessa kevättä.
– Voi olla, että ennustemalli muuttuu viikonlopun aikana, mutta jos on allerginen koivulle, niin vähäinenkin määrä riittää oireiluun, sanoo Annika Saarto Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Pekka Heleniuksen mukaan kaikille pääpuulajeille, eli koivulle, kuuselle ja männylle on tulossa runsas tai melko runsas kukinta koko maahan. Koivun kukinta on syksyllä tehtyjen hedenorkkolaskelmien mukaan reilusti runsaampaa kuin viime vuonna.
– Niitä oli syksyllä kaksin- tai kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, Helenius sanoo.
Koivun hyvät kukintavuodet toistuvat säännöllisesti kahden tai kolmen vuoden välein, Helenius kertoo.
Tästä keväästä on siis tulossa haastava koivuallergiasta kärsiville.
– Ikävä kyllä nyt näyttää siltä. Mutta jos tämä syklisyys toteutuu, niin vuoden päästä voi olla taas helpompi tilanne, Helenius lohduttaa.
Koivun ahkerin kukintakausi on yleensä ohi toukokuun puolivälin paikkeilla.
Turun yliopiston siitepölyseurannan historian korkein lepän siitepölypitoisuus todettiin Imatralla jo pari viikkoa sitten, Saarto kertoo.
Tuolloin kaukokulkeuman mukana tulleen siitepölyn seuraksi on alkanut paikallinen kukinta, joten lepän siitepölyn määrä on tällä hetkellä todella runsasta – myös muualla kuin Imatralla. Lepän lisäksi myös pähkinäpensas on aloittanut kukintansa. Lepän kukinta jatkuu maan eteläosissa, ja viikonloppuna siitepölyä voi esiintyä jo Oulun korkeudella. Pähkinäpensas kukkii koko sen levinneisyysalueella maan eteläosissa.
– Pääpahis Suomessa kuitenkin on koivu, jonka kukinnan huippu on eteläisessä Suomessa vappuna tai heti vapun jälkeen ja muualla maassa vähän myöhemmin, Saarto sanoo.
Koronaviruksen myötä katukuvaan ilmestyneet FFP2-kasvosuojaimet auttavat siitepölyallergiasta kärsiviä, Saarto sanoo.
– Tehokkaammat maskit, kuten FFP2, suodattavat siitepölyn hiukkasten kokoisia hiukkasia ja ovat myös ilmatiiviimpiä. Ja vaikka sellainen tavallinen maski, jota meistä useimmat käyttää, ei välttämättä suojaa sen kokoisilta hiukkasilta, niin on sekin parempi kuin ei mitään maskia, Saarto sanoo.
Siitepölyhiukkaset ovat kooltaan 20–25 mikrometriä.
Tänä keväänä on luvassa esimerkiksi koivun runsasta kukintaa, joten varsinkin allergikolle tehokkaan maskin käyttäminen myös ulkona on järkevä vaihtoehto.
– Siitepölypitoisuuden huippupäivinä ei ole hölmö idea pitää sitä FFP2-tason maskia, vaikka ei edes olisi allergikko, Saarto sanoo.
Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos olivat mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka mukaan ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja koronaviruksen tartuntatiheyden välillä havaittiin yhteys. Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus selitti yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta. Tutkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuun alussa.
