Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Sää

Tällaista säätä on luvassa viikonlopulle

17.10.2025 18:15
Lue lisää 
Kirjat
Perhe oli Artturi Leinoselle tärkeä. Tässä Leinosen perhe kesänviettopaikkansa Kuoppamäen pihamaalla Ylihärmässä kesällä 1937 Aliina ja Artturi Leinosen 25-vuotishääpäivänä. Lapset vasemmalta: Annikki, Ahti, Kalevi ja Kaarina. Kirjan kuvitusta. (Kuva: Kirjan kuvitusta)

Kirjat | Patriootti luotti sanan mahtiin

Artturi Leinonen taisteli monin tavoin poliittisia äärisuuntauksia vastaan
Tuomas Rantala 12.7.2025 18:00, muokattu 12.7.2025 19:39
a– a+
Kirjat

Historiantutkija, professori Lasse Kangas on tarttunut mielenkiintoisen miehen elämäntarinaan.

Artturi Leinonen (1888-1963) oli omana aikanaan merkittävä kirjailija, maalaisliittolaisen Ilkan pitkäaikainen päätoimittaja, itsenäisyysaktivisti ja suojeluskuntamies. Kankaan kirjoittama kokonaiselämäkerta Sanan voimalla – Artturi Leinosen elämä ilmestyi loppukeväästä ja täydentää tietämystämme paitsi Leinosesta itsestään myös Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenistä, jolloin käytiin kiivasta taistelua maan suunnasta.

Aiemmin Kangas on kirjoittanut elämäkerrat muun muassa maalaisliittolaisista poliitikoista Vihtori Vesterisestä ja Kustaa Tiitusta. 

Leinonen on aikojen kuluessa jäänyt unohduksiin, kuten monet maltillisten keskustaryhmien edustajat. Jälkimaailma on yleensä harmillisen paljon kiinnostuneempi poliittisista äärilaidoista ja niiden edustajista.

Nämä äärilaidat eivät kuitenkaan koskaan saavuttaneet Suomessa hegemoniaa, joten on erittäin tärkeää ja merkityksellistä tutkia sitä, miten ääriliikkeiden nousu estettiin ja millaiset henkilöt vaikuttivat toiminnallaan siihen, että laillisuuslinja voitti ja Suomi säilyi kansanvaltaisena demokratiana. 

Elämäkerrassa kuvataan Leinosen vaiheet taustasta ja kasvuvuosista alkaen. Leinosen lapsuuskoti oli ajan oloissa melkoisen vapaamielinen ja siellä myös luettiin varsin paljon – niin kirjoja kuin sanomalehtiäkin.

Mielenkiintoista on havaita, että nuori Leinonen luki innokkaasti vasemmistolaista ja kirkonvastaista kirjallisuutta. Tämä oli kuitenkin varsin yleistä vuoden 1905 tienoilla, jolloin vasemmistolaisuus oli vahvassa nousussa ja ajateltiin, että sosialismi toteuttaisi tasa-arvon ja kansanvallan.

Artturi Leinonen mielsi itsensä ennen muuta kirjailijaksi. Leinosen tuotantoon kuuluu 19 romaania ja lukuisia muita tekstejä näytelmistä elokuvakäsikirjoitukseen. (Kuva: Kirjan kuvitusta.)

Leinonen innostui myös Santeri Alkion aatteista ja nuorisoseuratoiminnasta. Yhteiskunnallisesti ja kirjallisesti Leinonen aktivoitui entistä vahvemmin opiskellessaan Jyväskylän seminaarissa kansakoulunopettajaksi.

Tuolloin hänestä tuli nuorsuomalaisten nuorten jäsen, mutta kesälomilla hän tutustui myös Maalaisliiton toimintaan. Nuorsuomalaisuudessa oli kyse lähinnä siitä, että pidettiin kiinni perustuslaista ja vastustettiin suomettarelaista myöntyväisyyspolitiikkaa, kuten Kangas aivan oikein huomauttaa. 

Lopulta Leinonen päätyi maalaisliittolaiseksi. Kangas ei kirjassaan spekuloi, mutta voi olla, että Leinonen olisi jäänyt töysäläiseksi kansakoulunopettajaksi, ellei hän olisi elokuussa 1915 ryhtynyt jääkärivärväriksi.

Tämän toiminnan myötä Leinonen päätyi venäläisten karkoittamana Siperiaan, mutta hänestä tuli myös patriootti, jonka panos haluttiin moniin isänmaallisiin pyrintöihin ja joka myös itse halusi olla mukana. 

Mielenkiintoista on, että Leinonen, vaikka olikin maalaisliittolainen, näyttää olleen loppukeväästä ja alkukesästä 1918 epävarma valtiomuotokysymyksessä.

Aktivistit, kuten Leinonen, olivat yleensä monarkisteja, mutta lopulta hän kuitenkin näyttää kallistuneen tasavallan kannalle. Kun jyrkät oikeistolaiset pyrkivät kaappaamaan suojeluskuntajärjestön C. G. E. Mannerheimin johdon alle vuonna 1921, oli Leinonen P. E. Svinhufvudin johtamassa komiteassa estämässä tätä kehitystä.

Suojeluskuntatyö oli Leinoselle hyvin tärkeää, mutta niin oli myös kirjoittaminen. Runojen kirjoittamista harrastanut kansakoulunopettaja alkoi 1910- ja 1920-lukujen taitteessa suuntautua yhä enemmän kohti kirjailijan uraa.

Vuoden 1918 syksyllä ilmestyi Ilkan ja Poutun pojat, joka kertoi eteläpohjalaisista vapaussodassa ja seuraavana keväänä herännäisyyttä käsittelevä esikoisromaani Nuori Tuomaala. Esikoisromaanin saamat verraten hyvät arviot eittämättä rohkaisivat kirjailijaa jatkamaan ja kirjoja ilmestyikin tasaiseen tahtiin. 

Uuden käänteen Leinosen elämä sai, kun hänestä vuonna 1929 tuli Ilkan vastaava toimittaja ja Santeri Alkion apulainen.

Jo melko pian Leinonen ryhtyi sanailemaan kokoomuslaisen Vaasan päätoimittajan Jaakko Ikolan, eli nimimerkki Vaasan Jaakkoon, kanssa. Ilkan palstoille ilmestyikin elokuussa 1929 nimimerkki Karhuvainon Esa, jonka suojissa Leinonen saattoi kirjoittaa räväkämmin kuin pääkirjoituksissa. Räväkkyys näkyi esimerkiksi siinä, miten Leinonen kirjoitti kommunisteista.

Hän ei voinut käsittää, että äärivasemmisto sai kannatusta, vaikka keskustavoimat pyrkivät harjoittamaan eheytyspolitiikkaa ja poistamaan yhteiskunnallisia epäkohtia. 

Ei siis ihme, että loppuvuodesta 1929 Leinonen kannatti kommunistien kiihotustoiminnan vastaisen kansalaiskokouksen koolle kutsumista. Syntyi Lapuan liike. Mutta vaikka jo muutaman viikon kuluttua Leinonen näki, että jyrkät voimat alkoivat ottaa liikettä haltuunsa, niin vielä syyskuussa 1930 hän suostui jatkamaan Suomen Lukon puheenjohtajana.

Lopulta Leinosen oli kuitenkin todettava, että Suomen Lukko, joka oli tarkoitettu hallitusta tukevaksi kattojärjestöksi taistelussa kommunismia vastaan, ei ollut enää hänen hallinnassaan.

Leinonen pakinoi Ilkkaan nimimerkillä Karhuvainon Esa. Aikansa tunnetuin pilapiirtäjä Oki Räisänen piirsi muhkeaa pohjalaista isäntää esittävän pakinoiden vinjettikuvan. (Kuva: Kirjan kuvitusta.)

Leinonen havahtui syksyllä 1930 huomaamaan, että Lapuan liikettä ei käytetty enää tosiasiassa kommunismin vastaiseen taisteluun, vaan taustalla vaikuttivat voimat, jotka pyrkivät ajamaan harvainvaltaa. Leinonen ei voinut kuitenkaan nimetä Mannerheimia ja hänen lähipiiriään Lapuan liikkeen taustavoimiksi, sillä vuoden 1918 valkoisen armeijan ylipäällikkö oli kaiken arvostelun ylä- ja ulkopuolella.

Siispä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi arvostella liikkeen talonpoikaisia keulakuvia, kuten Vihtori Kosolaa. Suhteet Mannerheimiin säilyivät ja 1930-luvulla Leinonen tapasi hänet vuosittain. 

Yhteiskuntarauhan nimissä Leinonen tuki vuonna 1931 presidentiksi Svinhufvudia ja hän myös osallistui maalaisliittolaisten valitsijamiesten taivutteluun. Kankaan mukaan Leinonen luotti siihen, että Svinhufvud pitäisi Suomen parlamentaarisdemokraattisessa kurssissa, kuten sitten tapahtuikin. Mäntsälän kapina kaatui presidentin päättäväisyyteen, mutta vähäinen ei ollut Leinosenkaan osuus kapinan pysäyttämisessä. Jos Leinonen ei olisi päättäväisesti ryhtynyt kumoamaan lapualaismielisten suojeluskuntaupseerien hälytyskäskyä Etelä-Pohjanmaalla, niin on todennäköistä, että tilanne olisi riistäytynyt käsistä. Myös Ilkan palstoilla Leinonen taisteli kapinallisia vastaan. 

Oikeistoaktivistien piirissä Leinosen isänmaallisuus ja ansiot aktivistina kyseenalaistettiin Mäntsälän kapinan jälkeen ja hänelle tehtiin ilmiselvää kiusaa – esimerkiksi Vihtori Kosola poisti Leinosen nimen jääkäriaktivistimitalin saajien luettelosta.

Niin sanottu Virkkusen juttu puolestaan vei Leinosen ja toimittaja Urho Kittilän oikeuteen ja vankeuteen, kun Kittilän katsottiin ”herjanneen ja solvanneen” Ilkan pakinassaan Mäntsälän kapinaa puolustellutta kokoomuspoliitikkoa Paavo Virkkusta. Vaikka olikin hyökkäyksiin tottunut ja karaistunut, kalterijääkäri Leinosta luonnollisesti kiukutti se, että vielä 1930-luvun loppuvuosina poliittiset vastustajat leimasivat hänet pelkuriksi ja väittivät hänen jopa jääneen vapaaehtoisesti vangiksi.

Tämä osoittaa, että Leinonen koettiin vaaralliseksi vastustajaksi. Leinonen kuitenkin sai hyvityksen, kun hänet 1950-luvulla kutsuttiin Jääkäriliiton kunniajäseneksi ja Virkkunen pyysi häneltä anteeksi.

Vankiloissakin Artturi Leinonen ehti istumaan. 1910-luvulla jääkärivärväyksen vuoksi ja 1930-luvulla niin sanotun Virkkusen jutun takia. Virkkusen jutusta tulleen rangaistuksen Leinonen istui vesi-leipä-rangaistuksena ja oli vapauduttuaan tämän näköinen. (Kuva: Kirjan kuvitusta.)

Vaikka laitaoikeistolaiset loukkasivat Leinosta monin tavoin, hän ei ajanut IKL:n lakkauttamista, kuten puoluetoverinsa sisäministeri Urho Kekkonen, sillä hän näki, että laitaoikeiston kannatus oli 1930-luvun lopun Suomessa laskussa ja että se lopulta näivettyisi. 1930-luvun jälkipuoliskolla todelliseksi voimatekijäksi olikin noussut punamultayhteistyö, eli Maalaisliiton ja SDP:n välinen yhteistyö, jota Leinonenkin oli alkanut kannattaa.

Poliittinen vaikuttaminen leimasi pitkälti Leinosen toimintaa 1930-luvulla, mutta samalla jatkui myös kirjailijanura ja kyseisellä vuosikymmenellä ilmestyivät muun muassa historiallinen romaani Hakkapeliitat ja Yrjänän emännän synti, jolla Leinonen osallistui WSOY:n pienoisromaanikilpailuun. Kilpailun voitti Mika Waltari romaanillaan Vieras mies tuli taloon, mutta Yrjänän emännän synti päätyi sittemmin valkokankaalle, kuten tapahtui myös Lakeuksien lukolle.

Elokuvaksi päätyi myös käsikirjoitus Härmästä poikia kymmenen ja näytelmä Kapituliherra. Sen sijaan Leinosen varhaistuotantoon kuuluva mustalaisromaani Kati ei koskaan päätynyt valkokankaalle, vaikka käsikirjoitus siihenkin oli valmiina. Leinosen kirjailijanura päättyi muistelmiin ja jääkäriromaaniin Päin nousevan Suomen rantaa, joka ilmestyi vuoden 1962 jouluksi.

Urho Kekkoseen Leinonen tutustui 1930-luvulla Maalaisliiton keskushallituksessa. Kankaan mukaan Leinonen havaitsi jo tuolloin Kekkosen kyvykkyyden, mutta mikään varaukseton Kekkosen ihailija Leinonen ei ollut – hän ei esimerkiksi juurikaan pitänyt Kekkosen suoraviivaisen jyrkästä tyylistä. Leinonen ajoi myös vuonna 1950 punamultahallitusta, kun taas Kekkonen ei.

Vuoden 1956 vaaleissa Leinonen kuitenkin tuki Kekkosta Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi, sillä hän näki tämän ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Kekkosen vastavoimaksi ajateltua Viljami Kalliokoskea Leinonen kyllä arvosti, mutta katsoi, että tämän kyvyt eivät riittäneet presidentiksi asti.

Maltilla mutta määrätietoisuudella Kekkosen valintaa tukeneen Leinosen välit E. M. Tarkkaseen ja Jalo Lahdensuohon tulehtuivat. Leinosen ja Ilkan tuki ei ollutkaan merkitystä vailla, sillä Kekkonen sai Etelä-Pohjanmaalta kahdeksan valitsijamiestä vuoden 1956 vaaleihin.

Sanan voimalla osoittaa monin tavoin sen, kuinka merkittävä vaikuttaja Artturi Leinonen omana aikanaan oli. Hän ei ollut varsinainen aktiivipoliitikko, vaikka olikin kahdesti kansanedustajana, mutta poliittinen aktivisti hän oli ja vaikutti monella tapaa keskeisiin valtiollisiin ratkaisuihin.

Maalaisliitossa hän kuului puolueen oikeaan laitaan, joka ei kommunismia hyväksynyt, mutta joka piti tärkeänä kansallista eheyttä ja sen rakentamista. 1930-luvun puolivälissä Leinonen ryhtyi kannattamaan punamultayhteistyötä ja koska hänen päätoimittamansa Ilkka oli tuolloin Maalaisliiton merkittävimpiä lehtiä, oli asialla huomattava painoarvo.

Artturi Leinonen ja Urho Kittilä olivat aikansa maalaisliittolaisia toimittajalegendoja. Molemmat joutuivat vuonna 1934 hetkeksi vankeuteen, kun Kittilän katsottiin ”herjanneen ja solvanneen” pakinassaan lapualaismielistä kokoomuspoliitikkoa Paavo Virkkusta. (Kuva: Kirjan kuvitusta.)

On ansiokasta ja tärkeää, että Leinosen urasta ja elämästä esitellään sen monet puolet, eikä keskitytä pelkästään Leinosen poliittiseen toimijuuteen. Nyt elämäkerrassa tuodaan poliittisen toiminnan ohella laajasti esille etenkin Leinosen kirjailijauran vaiheita. Se on tärkeää, sillä mielsihän Leinonen itsensä ennen muuta kirjailijaksi ja hän oli myös aidosti merkittävä kirjailija, joten sen puolen käsittelemättä jättäminen olisi tehnyt torson vaikutelman.

Leinoselle tärkeä oma perhekään ei jää teoksessa katveeseen. Lasse Kangas onkin onnistunut kirjoittamaan tasapainoisen elämäkertakuvauksen, jossa Artturi Leinosen elämän monet ulottuvuudet pääsevät esiin. 

Vaikka laajalle lähdepohjalle perustuva teos onkin ennen muuta Leinosen elämäkerta, niin se on myös kertomus itsenäisyytemme alkuvuosikymmenistä ja siitä miten poliittiset keskiryhmät tuolloin taistelivat kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta ääriryhmien paineessa. 

Jutun pääkuvan kuvatekstiä korjattu 12.7. klo: 19:38. Kuva on otettu Aliina ja Artturi Leinosen 25-vuotishääpäivänä, ei 35-vuotishääpäivänä.


Lasse Kangas. Sanan voimalla – Artturi Leinosen elämä. Verbatum, 428 s. 

Tuomas Rantala

Valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija

Lue myös

Lahden jättikolari johtui kuurasta ja huurteesta – tiedätkö niiden eron?

Lahdessa tapahtunut kymmenien autojen kolarisuma johtui ilmeisesti kuuran ja huurteen liukastamasta tienpinnasta ja...
18.10.2025 14:28

60 on uusi 20? Tutkimus paljastaa, missä iässä ihminen on kyvykkäin

Moni ehkä ajattelee, että ihminen on niin sanotusti parhaimmillaan parikymppisenä. Tuore tutkimus kuitenkin...
18.10.2025 12:30

Jäsenyyden avaaminen naisille on synnyttänyt siiloja Helsingin Suomalaiseen Klubiin

Helsingin Suomalaisen Klubin avaamista naisille ajetaan virheellisin perustein. Näin katsoo klubin jäsenistä koostuva...
18.10.2025 12:00

Aihetunnisteet

Etelä-Pohjanmaa Historia Ilkka journalismi Keskusta keskustan historia Kirjat lehdistö maalaisliitto Pohjanmaa

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
WHO varoittaa vakavasta terveysuhasta − ”Meiltä loppuvat hoitovaihtoehdot”
Uutiset | 13.10.2025 21:29
Riipaiseva tutkimustulos: ”Vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia”
Uutiset | 16.10.2025 21:30
Suomen uhanalaisimman kalan titteli menee nyt uuteen osoitteeseen
Uutiset | 17.10.2025 8:20
Kreml räyhää: ”Äärimmäisen vaarallista”
Uutiset | 16.10.2025 14:51
Tyrmistys vapaaehtoisen pullanpaiston kieltämisestä leviää: ”En voi ymmärtää”
Uutiset | 15.10.2025 13:24
FSB-pomolta hurja väite: Nato-maa iskenyt Venäjälle
Uutiset | 17.10.2025 0:35
Tutkijalta hätkähdyttävä muovivaroitus: Tämä arkinen tapa ei kannata
Uutiset | 14.10.2025 9:00
Trumpilta paljastus: ”He haluavat hyökätä”
Uutiset | 16.10.2025 21:04
Sota iski Venäjän kotirintamalle – siviiliuhrien määrä kasvaa
Uutiset | 14.10.2025 2:56
Lignell & Piispanen varoittaa alkoholilain seurauksista – ”On pelko, ettei edes 170-vuotias suomalainen juomatalo kykene jatkamaan”
Uutiset | 16.10.2025 13:23
Nouseva terveysuhka: Jo tölkki päivässä vaarantaa maksan
Uutiset | 8.10.2025 23:45
Tutkimus: Pelätty syöpä yleistyy jatkossakin, jos mitään ei tehdä – Keino kyllä olisi
Uutiset | 13.10.2025 23:01
WHO varoittaa vakavasta terveysuhasta − ”Meiltä loppuvat hoitovaihtoehdot”
Uutiset | 13.10.2025 21:29
Tämä lapsuuden kokemus voi aiheuttaa ikävän sairauden aikuisena, kertoo tutkimus
Uutiset | 12.10.2025 21:45
Tyrmistys vapaaehtoisen pullanpaiston kieltämisestä leviää: ”En voi ymmärtää”
Uutiset | 15.10.2025 13:24
Muistatko ”kansanmaastureiden” verovapaan kultakauden? Valtiovalta ja ruoste lopettivat lystin lyhyeen
Uutiset | 11.10.2025 21:10
Tuore tutkimus: Karkista yllättävä helpotus syysflunssaan
Uutiset | 14.10.2025 22:03
Riipaiseva tutkimustulos: ”Vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia”
Uutiset | 16.10.2025 21:30
Sota iski Venäjän kotirintamalle – siviiliuhrien määrä kasvaa
Uutiset | 14.10.2025 2:56
Ceausescun ”velkajarru” oli vertaansa vailla – Romanian diktaattori näännytti kansansa melkein hengiltä, mutta ulkomaanvelkakin suli
Uutiset | 13.10.2025 21:10
Nouseva terveysuhka: Jo tölkki päivässä vaarantaa maksan
Uutiset | 8.10.2025 23:45
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
IS: Lääkäriltä täystyrmäys yleiselle terveysväitteelle: ”Suurin turhake”
Uutiset | 30.9.2025 22:03
Verkkopankissa maksaminen muuttuu torstaista alkaen
Uutiset | 7.10.2025 8:28
Tutkimus paljasti vakavan terveysriskin – Lähes jokainen altistuu
Uutiset | 5.10.2025 22:12
Tutusta marjasta tehtiin uusi löytö – voi torjua jopa syöpää
Uutiset | 24.9.2025 22:00
Tutkimus: Pelätty syöpä yleistyy jatkossakin, jos mitään ei tehdä – Keino kyllä olisi
Uutiset | 13.10.2025 23:01
Tämä tuttu supermauste alentaa kolesterolia
Uutiset | 30.9.2025 0:30
Tutkimus: Kuntosaleilla yleistyvä ilmiö aiheuttaa sydänmuutoksia
Uutiset | 28.9.2025 21:15
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07

Uusimmat

Lahden jättikolari johtui kuurasta ja huurteesta – tiedätkö niiden eron?
Uutiset | 18.10.2025 14:28
60 on uusi 20? Tutkimus paljastaa, missä iässä ihminen on kyvykkäin
Uutiset | 18.10.2025 12:30
Jäsenyyden avaaminen naisille on synnyttänyt siiloja Helsingin Suomalaiseen Klubiin
Uutiset | 18.10.2025 12:00
Stubb BBC:lle: Vain Trump voi pakottaa Putinin neuvottelupöytään – ”Vähemmän porkkanaa, enemmän keppiä”
Uutiset | 18.10.2025 11:34
Matti Vanhanen varoitti Ylellä sotaretoriikan seuraamuksista
Uutiset | 18.10.2025 11:27
Iranin ydinsopimus tuli ja meni – tilanne on asiantuntijoiden mukaan entistä pahempi
Uutiset | 18.10.2025 10:30
Holokaustin kiistämisen kieltävä laki voisi osua Israelin tukijoihin – Päivi Räsänen pohtii oman rinnakkaisesityksen tekemistä laista
Uutiset | 18.10.2025 10:00
Jäinen tie yllätti – jopa kymmeniä autoja kolarissa Lahdessa, liikenne poikki
Uutiset | 18.10.2025 9:49
Evätäänkö asuntolainoja ”väärän alueen” vuoksi? Kyllä, sanoo kansanedustaja
Uutiset | 18.10.2025 8:00
Velkajarru sysäsi vasemmistoliiton ja vihreät eri leireihin – ”Me olemme se puolue, joka tekee vasemmistolaista talouspolitiikkaa”
Uutiset | 18.10.2025 6:01
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Gallupit | Mikä saa seisovan veden liikkeelle? ”Omintakeinen profiili saisi näkyä”
Uutiset | 16.10.2025 11:58
Työttömyyskeskustelu sai jo raamatulliset mitat – ”Kuin Joosefin neuvo faaraolle”
Uutiset | 17.10.2025 8:30
”Selittäkää vähemmän”– keskustan vetämä oppositio mankeloi hallituksen suurtyöttömyydestä
Uutiset | 15.10.2025 17:21

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lahden jättikolari johtui kuurasta ja huurteesta – tiedätkö niiden eron?
Uutiset | 18.10.2025 14:28
60 on uusi 20? Tutkimus paljastaa, missä iässä ihminen on kyvykkäin
Uutiset | 18.10.2025 12:30
Jäsenyyden avaaminen naisille on synnyttänyt siiloja Helsingin Suomalaiseen Klubiin
Uutiset | 18.10.2025 12:00
Nouseva terveysuhka: Jo tölkki päivässä vaarantaa maksan
Uutiset | 8.10.2025 23:45
Tutkimus: Pelätty syöpä yleistyy jatkossakin, jos mitään ei tehdä – Keino kyllä olisi
Uutiset | 13.10.2025 23:01
WHO varoittaa vakavasta terveysuhasta − ”Meiltä loppuvat hoitovaihtoehdot”
Uutiset | 13.10.2025 21:29

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Politiikan ja yritystoiminnan johtaminen ovat eri lajeja
Mielipide | 17.10.2025 12:11
Lukijalta: Voitaisiinko Petteri Orpon tahto toteuttaa perustamalla ”Länsi-Euroopan unioni” uudelleen?
Mielipide | 17.10.2025 12:05
Lukijalta: Ukrainalaisista Suomessa
Mielipide | 17.10.2025 12:01
Lukijalta: Torstai 6.11. on toivoa täynnä myös ”tieteiden kuningattarelle”
Mielipide | 17.10.2025 11:53
Vastine: Faktoja KELA:n kuntoutuspsykoterapiasta ja palvelujärjestelmästämme
Mielipide | 16.10.2025 10:06
Vastine: Politiikkaa mielenterveyden kustannuksella?
Mielipide | 16.10.2025 10:15
Vastine: Kelan kuntoutuspsykoterapia on osa toimivaa mielenterveyden hoitoa
Mielipide | 16.10.2025 10:09
Lukijalta: Kelan kuntoutuspsykoterapia on mielenterveyspolitiikan kuuma peruna
Mielipide | 14.10.2025 10:09

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Anne Kalmari vaatii oikeudenmukaisuutta sote-rahoituksen laskentaan: ”Järjestelmä on vanhentunut”
Uutiset | 17.10.2025 11:56
Keskustakolmikko tyrmää autojen romutuspalkkion – ”Suosisi taas kerran hyvin toimeentulevia”
Uutiset | 16.10.2025 14:56
Vakava varoitus velkaantumisesta – Vantaan keskusta pysäyttäisi ratikkahankkeen
Uutiset | 16.10.2025 11:30
Vakava varoitus velkaantumisesta – Vantaan keskusta pysäyttäisi ratikkahankkeen
Uutiset | 16.10.2025 11:30
Kaleva: Keskustan piiripomo kiistää Purran rajut syytökset
Uutiset | 13.10.2025 15:56
Keskustakolmikko tyrmää autojen romutuspalkkion – ”Suosisi taas kerran hyvin toimeentulevia”
Uutiset | 16.10.2025 14:56
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste