Kilpailukykysopimus pelastaisi aikuiskoulutustuen jättileikkauksilta
Kilpailukykysopimuksen syntyminen pelastaisi myös aikuiskoulutustuen.
Osana hallitusohjelman ehdollisia leikkauksia päätettiin, että valtio ei jatkossa osallistuisi aikuiskoulutustuen rahoittamiseen.
Yhteiskuntasopimukseen taas on leivottu sisään, että aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus siirtyy valtiolta Työttömyysvakuutusrahastolle. Se pelastaisi tuen. Jo nyt tuen ansiosidonnainen osa kustannetaan rahastosta.
– On hienoa, että aikuiskoulutustuesta on voitu päättää yhteisessä pöydässä. Tämä on yksi hyvä lisäsyy palkansaajille olla mukana hyväksymässä yhteiskuntasopimus, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) sanoo.
Aikuiskoulutustukeen kaavaillaan kuitenkin muutoksia. Ensi vuoden alusta tukea saisi enimmillään neljä kuukautta lyhyemmälle ajalle kuin nyt, yhteensä 15 kuukaudelle.
Tuki alenisi hieman, keskimäärin noin 60 euroa kuukaudessa. Ansiosidonnainen tuki on tällä hetkellä esimerkisi 3 500 euroa kuukaudessa tienaavalla liki 1 900 euroa kuussa.
Koulutusrahastolta on mahdollista hakea tukea, kun työkokemusta on karttunut yhteensä kahdeksan vuotta.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että yhä harvempi pärjää koko elämäänsä yhdellä tutkinnolla. Eteen voi tulla alanvaihto ja tutussakin työssä osaaminen voi kaivata päivitystä.
– Tässä ollaan nyt pelastamassa hieno järjestelmä.
Kukaan ei voi tällä hetkellä sanoa varmasti aikuiskoulutustuen jatkosta. Jos kilpailukykysopimus kaatuu, hallitus voi kaivaa esiin omat paperinsa.
Hallituksen suunnitelmissa tuen perusosuus muuttuisi lainaksi. Puumalan mielestä se muuttaisi järjestelmän rikkaita suosivaksi, sillä kaikki eivät uskaltaisi kouluttautua uudelleen lainarahalla.
Puumalalla on kuitenkin vakaa usko siihen, että kilpailukykysopimus syntyy ja siinä samalla pelastetaan aikuiskoulutustuki.
– Eiköhän kaikilla osapuolilla ole nyt tahtoa päästä sopimalla eteenpäin.