Kiinalta lainanneille kehittyville maille koitti takaisinmaksun aika

Maailman köyhimmissä maissa ovat käsillä kovat ajat Kiinalta otettujen lainojen takaisinmaksussa, varoittaa australialainen Lowy-instituutti tiistaina julkistamassa selvityksessään. Sen mukaan Kiinan kehittyviltä mailta keräämät lainojen takaisinmaksut ylittävät jo niille myönnettyjen uusien lainojen määrän.

– Kiinan aiempi lainanantobuumi, yhdistettynä sen antamien lainojen rakenteeseen, teki velanhoitokulujen paisumisesta väistämätöntä, kuvailee instituutin tukija Riley Duke tiedotteessa.

Hänen mukaansa suuret velanhoitokulut haittaavat lainaa ottaneiden maiden pyrkimyksiä vähentää köyhyyttä ja hidastavat kehitysohjelmia samalla kun taloudellisen ja poliittisen epävakauden riski kasvaa.

Uudeksi silkkitieksi kutsuttu Kiinan Belt and Road -aloite (BRI) johti 2010-luvulla siihen, että monet kehittyvät maat rakensivat satamia, teitä ja rautateitä kiinalaisen lainarahan turvin. Nyt noissa lainoissa olevat lyhennysvapaajaksot ovat päättyneet.

Kiinan ulkoministeriö kommentoi selvitystä toteamalla, että sen investointiyhteistyö kehittyvien maiden kanssa noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Lowy-instituutti kävi selvitystä varten läpi Maailmanpankin tietoja kehittyvien maiden takaisinmaksuvelvoitteista. Niiden mukaan maailman 75 köyhintä maata joutuu maksamaan Kiinalle tänä vuonna takaisin ennätykselliset 22 miljardia dollaria (19,4 miljardia euroa) lainojaan.

Tutkituista 120 kehittyvästä maasta lähes puolella velanhoitokulut Kiinalle ylittävät maksuvelvoitteet Pariisin klubille, johon kuuluvat kehittyvien maiden tärkeimmät läntiset lainoittajat.

Duken mukaan maksuun lankeavat Kiina-velat eivät ole kehittyvien maiden ainoa akuutti ongelma. Samaan aikaan Yhdysvallat on leikannut rajusti ulkomaanapuaan ja myös Eurooppa on siirtänyt aiempaa enemmän huomiotaan pois kehittyvistä maista.

Kehittyvien maiden täytyy myös kamppailla uuden kansainvälisen kauppasodan seurausten ja Yhdysvaltain määräämien korkeiden tuontitullien kanssa, Duke lisää.

Kiinan velkahanojen sulkeutumisessa on myös joitain poikkeuksia. Esimerkiksi keskiamerikkalaiset Honduras ja Nicaragua saivat Kiinalta uusia suuria luottoja sen jälkeen, kun kyseiset maat tunnustivat Kiinan itsenäiseksi valtioksi Taiwanin sijasta.

Lainarahaa on myös virrannut Argentiinan, Indonesian ja Brasilian kaltaisiin maihin, joista Kiina pyrkii hankkimaan akuissa tarvittavia metalleja ja muita kriittisiä mineraaleja.

Muita merkittäviä lainansaajia ovat strategisesti tärkeät Kiinan naapurimaat Pakistan, Kazakstan ja Mongolia.