Keskustaopiskelijat vaatii kouluväkivallan kirjaamista rikoslakiin ─ "Näpistyksestä tulee poliisi paikalle, kiusaamiseen pitää suhtautua yhtä vakavasti"

Keskustaopiskelijat esittää, että kouluväkivalta kaikkine ilmenemismuotoineen kirjataan rikoslakiin. Silloin lasten kanssa työskentelevillä olisi selkeä ja yksiselitteinen velvollisuus puuttua tilanteisiin ja viedä asioita eteenpäin.

– Samalla kehitettäisiin moniammatillista yhteistyötä niin poliisin kuin sosiaaliviranomaisten kesken, järjestö perustelee.

Kouluväkivalta on keskustaopiskelijoiden mielestä iso yhteiskunnallinen ongelma, mutta edelleenkään siihen ei suhtauduta riittävän vakavasti.

– Jos alaikäinen näpistää kaupasta, siihen puututaan. Poliisi puhuttelee ja sosiaalitoimi tulee mukaan. Asia otetaan todella vakavasti. Kouluväkivaltaan pitäisi suhtautua samalla tavalla, keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Miriam Putula vertaa.

Hän uskoo, että parhaiten kouluväkivaltaa hillitsisi nimenomaan laissa määriteltävä ilmoitusvelvollisuus.

– Se varmistaisi, että niin kiusattu kuin kiusaajakin saisivat tarvittavan tuen. Usein kiusaaja on itse tullut aiemmin kiusatuksi.

Putula painottaa, että jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla oikeus turvalliseen kouluympäristöön.

– Vakavat väkivaltatapaukset, olipa kyse fyysiestä tai henkisestä pahoinpitelystä, pitää viedä eteenpäin. Tätä ei voi katsoa enää sormien läpi.

Keinoja kouluväkivallan ehkäisemiseen pitäisi keskustaopiskelijoiden puheenjohtajan mielestä pohtia ja ottaa käyttöön nykyistä enemmän myös koulun arjessa. Putula toteaa, että esimerkiksi Kiva koulu -hanke on hyvä järjestelmä ja periaatteessa laajasti käytössä, mutta se ei auta, jos sitä ei toteuteta ohjeistuksen mukaisesti.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä Putula pitää sitä, että luokissa olisi useampia aikuisia. Näin kiusaamistapaukset huomattaisiin helpommin. Hän viitaa omaan kokemukseensa koulunkäyntiohjaajana.

– Kun opettaja käänsi selkänsä, silmien pyörittely ja nälviminen alkoivat heti. Opettaja ei pysty sitä näkemään, mutta kun luokassa olin myös minä, saatoin kertoa siitä opettajalle ja tilannetta päästiin käsittelemään.

Toisena keinona taistelussa kiusaamista vastaan Putula näkee tunne- ja empatiataitojen nostamisen opetuksessa nykyistä vahvempaan rooliin.

– Lasten kanssa harjoiteltaisiin vaikkapa sitä, miten hoidetaan omaa pahaa oloa tai ihmissuhteissa syntyneitä ongelmatilanteita. Pitää muista, että lapset vasta harjoittelevat sosiaalisia sääntöjä ja elämää yhteiskunnassa.

Yhdysvaltatojen presidenttien vaaliväittely sai paljon kritiikkiä ehdokkaiden keskinäisestä, teilaavasta ryöpytyksestä. Televisio-ohjelmissa tunnutaan oikein kilpaileva siitä, kuka tylyttää rankimmin. Kiusaamisen tunnusmerkit täyttävä toiminta näytetään melkein sankarillisena.

Miten tässä ilmapiirissä lapsille opetetaan, että toisten huono kohtelu ei ole ok?

– En ymmärrä, missä kohtaa muuttui hyväksytyksi sanoa toiselle ilkeästi. Mielestäni erityisesti poliitikoilla on suuri vastuu siitä, miten puhutaan toisille, Putula toteaa.

Hän uskoo joka tapauksessa, ettei peliä ole menetetty.

– Ihmiset kykenevät hyvään. Jos haluamme muutosta, meidän pitää itse olla se muutos.