Keskustanimet eivät usko blokkien pysyvyyteen – Vanhasen mukaan varmaa on vain, ettei nykyinen hallituspohja jatka

Suomen ajautuminen oikeisto- ja punaviherblokkien maaksi ei näiden ulkopuolella olevan keskustan vaikuttajien mielestä voi jäädä pysyväksi tilaksi.

Pitäkää blokkinne -tokaisu keskustan tuoreen puheenjohtajan Antti Kaikkosen suusta on jäänyt elämään, mutta Kaikkonen toteaa myös, etteivät muutkaan puolueet ”tosiasiassa” ole liimattuina kiinni blokkipolitiikassa.

– Onko kokoomus sanonut, että he ovat vain perussuomalaisten kanssa kimpassa jatkossa? Onko perussuomalaiset sanonut näin kokoomuksesta? Ovatko kokoomus ja SDP blokanneet sinipunan kokonaan ulos?

– Eivät. Miksi meidänkään pitäisi tällaiseen peliin lähteä?

Kaikkonen puhui SuomiAreenassa Porissa keskustan puoluepäivän Maa ajelehtii – kasvaako tulevaisuus keskellä vai kahtiajaossa? –tilaisuudessa keskiviikkona. Puoluesihteeri Antti Siika-ahon juontamassa keskustelussa olivat mukana myös keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sekä valtioneuvos Matti Vanhanen.

Puoluejohtaja Kaikkonen korosti tilaisuudessa, ettei Suomelle ei hyväksi, että maa ajetaan joihinkin kahteen vastakkaiseen blokkiin, joista kansalaisten pitäisi aina valita.

– Maailmalla on tästä varoittavia esimerkkejä. Suomessa on monipuoluejärjestelmä, ja täällä ne, jotka pärjäävät, muodostavat hallituksen. Keskusta parantaa juoksuaan tämän kauden. Pyrimme siihen, että kansalaiset voivat luottaa keskustaan vakaana, hyvänä isänmaan asioiden hoitajana.

Pääministerinä, eduskunnan puhemiehenä ja keskustan puheenjohtajanakin toiminut Vanhanen luottaa siihen, että muutaman kymmenen vuoden takainen tunku keskustaan kokee vielä jonkinlaisen renessanssin.

– 20–30 vuotta Suomessa ja muualla Euroopassa oli tunkua keskustaan. Oikeisto alkoi luonnehtia itseään keskustaoikeistoksi ja osa sosiaalidemokraateista itseään keskustavasemmistoksi. Tungusta huolimatta olimme suurin puolue Suomessa.

Blokkipolitiikasta hyötyy valtioneuvoksen mukaan vain blokin pääpuolue pienempien kärsiessä.

– Monipuoluemaassa tällainen (blokkiutuminen) on harvoin kovin pitkäaikaista.

Oikeistoblokin muodostaman hallituksen ollessa nyt vallassa Suomessa Vanhanen näkee tilanteessa myös jotain hallitusten muodostamisen kannalta poikkeuksellista.

– En muista tilannetta, jossa jo ensimmäisen hallitusvuoden jälkeen jokainen näkee, ettei nykypohja jatka seuraavien vaalien jälkeen. Tulee jotain uutta.

Vanhanen pitää mahdollisena hyvin monenlaisia muita pohjia.

– Jos vaalitulos antaa mahdollisuuden aitoon uuteen punamultaan, ilman vasemmistoliittoa ja vihreitä, on se mahdollinen, tai ehkä keskustan ja kokoomuksen välille löytyy jotain uutta ajatusta. Ehkä sinipunan pääpuolueet löytävät toisensa.

– Keskustastakaan muutos ei ole kiinni. Kansalaisten pitää ottaa kantaa siihen, halutaanko jatkaa kärjistävää politiikkaa, joka pahimmillaan näemmä johtaa väkivaltaisiinkin ilmiöihin, jossa herkillä ihmisillä menee asiat sekaisin ja jopa otetaan puukko esille. Tarvitaan jotain sivistystä taas. Laajat maltilliset kansankerrokset ovat osavastuussa. Heidän pitää nostaa ääntään ja päätään, sanoa, että nyt tämä saa riittää, pitää palata kohtuullisuuden, säntillisyyden ja säällisyyden tielle, Vanhanen paalutti.

Keskustelijat puhuivat paljon myös taloudesta. Eeva Kallin mukaan politiikan keskustelukulttuuri ja tekemisen tapa liittyy myös elinvoimaan ja investointeihin.

– Kahtiajakautuneessa maassa poliittinen riski on korkea, kun ulkomaiset investoijat arvioivat, uskaltaako maahan tulla. Meneekö säätely neljän vuoden välein aina 180 astetta uusiksi. Siksi ei uskalleta tehdä pitkän aikavälin investointeja.

Kalli kertoi, että kansalaisilta tulee paljon palautetta siitä, miten politiikkaa tehdään. Tämä palaute ei ole myönteistä.

– Yleisö on pahoillaan seuratessaan eduskuntakeskustelua, etteivät poliitikot näytä osaavan tehdä yhteistyötä enää. Se ei ole koko totuus, mutta muutos on valtava. Kun olin ministerien avustajana Matin (Vanhanen) II hallituksessa ja palasin sitten eduskunnan käytäville 2019 kansanedustajana, huomasin, kuinka paljon huonommaksi keskustelukulttuuri oli kymmenessä vuodessa mennyt.

– Tunnen sen tuskan, kun opettajat yrittävät päivittäin kasvattaa nuoria rakentavan keskustelun käyntiin, ja samalla me poliitikot näytämme huonoa esimerkkiä, Kalli totesi.

Kalli on keväällä perustanut eduskuntaan paremman politiikan verkoston. Kalli iloitsee siitä, että ryhmässä on edustajia joka ryhmästä. Verkoston tavoite on palauttaa rakentavaa vuoropuhelua ja yhdessä tekemisen kulttuuria politiikkaan. Näin verkosto voi olla esimerkki myös muulle yhteiskunnalle.

Keskustajohtaja Kaikkonen arvioi, että olemalla jyrkästi jotain mieltä tai yhtä jyrkästi eri mieltä saa ääntään kuuluviin.

– Meillä, jotka keskikentältä pyrimme katsomaan rakentavammin, ei ole ollut paljon tilaa. Uskon kuitenkin, että moni suomalainen kyllästyy repivään tyyliin.