Keskustan Saarikko nosti tikun nokkaan somen kirot – Asiantuntija komppaa: Puhutaan jopa "ruutuorjista"
Sosiaalisen median vaikutuksista on puhuttava suoraan, vaatii keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
– Tarvitaan avoin yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä tuhoa älylaitteet ja some-sovellukset tekevät ihmissuhteille, kasvurauhalle, mielenterveydelle ja minäkuvalle. Syntyvyydellekin. Kännykän vangiksi päätynyt kansakunta voi huonosti, Saarikko totesi puheessaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina.
Saarikko huomautti, että somen haittapuolista puhutaan maailmalla laajasti, ja jopa ikärajojen asettamista pohditaan.
– Olemme onnistuneet rakentamaan ruokaympyrän mukaisen lautasmallin suomalaisten arjen suositukseksi. Ei sitä kukaan joka päivä noudata, mutta kaikki edes tietävät, mikä oikeasti olisi hyvästä. Tarvittaisiinko vastaavat suositukset myös siitä, mikä älylaitteiden käytön määrä on hyvästä ja mihin tilanteeseen ne sopivat? Kyllä, tarvittaisiin, Saarikko sanoi.
Keskustajohtajan mukaan monet vanhemmat ja aikuiset pohtivat jopa omaa sosiaalisen median käyttöään.
– Minä en heitä tässä ensimmäistä kiveä, mutta huomaan kysyväni itseltäni, onko älylaitteiden jättimäinen osa elämässämme asia, jota me parinkymmenen vuoden päästä hämmästelemme: miksi kukaan ei tehnyt mitään?
Väestöliiton tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch on samoilla linjoilla Saarikon kanssa. Rotkirch hämmästelee sitä, että sosiaalisen median haittoja ei ole yhteiskunnallisesti ryhdytty pontevasti ehkäisemään.
Väestöliiton tutkimuslaitoksen johtaja kertoo, että Ruotsissa some-koukkuun jääneistä lapsista puhutaan jopa ”ruutuorjina”.
– He ovat koko ajan ruudulla, eivät tervehdi aikuisia – millaisia ihmisiä heistä tulee? Tämä pohdinta koskee meitä kaikkia. Nykytilanne on se, että erittäin moni suomalainen käyttää suurimman osan valveillaoloajastaan koukuttavilla alustoilla, jotka maailman fiksuimmat ja ahneimmat kaupalliset tahot ovat kehittäneet.
– Olemme antaneet tämän tapahtua ilman kunnon keskustelua.
Ennen kaikkea Rotkirch perää laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millainen sosiaalisen median käytön normiston tulisi olla. Hän huomauttaa, että monet nuoret toivovat itse, että asiaan puututtaisiin.
Normeja tarvitsisivat myös vanhemmat, joiden voi muuten olla vaikeaa kieltää haitallista some-käyttäytymistä omilta lapsiltaan.
Rotkirchillä itsellään on selvä kanta siihen, kuinka somen käyttöä tulisi rajoittaa. Hänestä some-alustojen ikärajoja pitäisi valvoa.
– On aivan järjetöntä, ettei lapsi saa katsoa elokuvaa, jossa on raiskauksia ja murhaa, mutta puhelimessa saattaa olla mitä tahansa.
Lisäksi Rotkirch kieltäisi puhelimen käytön kouluissa. Alle 14-vuotias ei hänen mukaansa edes tarvitse älypuhelinta. Alle viisivuotiaan ei pitäisi viettää ruutuaikaa ollenkaan, tai korkeintaan tunti päivässä, Maailman terveysjärjestön suositusten mukaisesti, hän muistuttaa.
Saarikon avaus saa kiitosta myös puoluevaltuuston kokouspaikalla. Eurovaaliehdokas Joel Taskila kannattaa suosituksia, joilla pyrittäisiin sosiaalisen median käytön vähentämiseen. Taskila olisi valmis myös rajoituksiin mitä tulee alaikäisten älypuhelimen käyttöön iltaisin ja koulupäivien aikana.
– Sosiaalisen median käyttö iltaisin vaikuttaa yöuniin. Lisäksi olen sitä mieltä, että koulurauha pitää olla, eli kännykät pois.
Taskila näkee, että Euroopassa toimivien sosiaalisen median alustojen pitäisi toimia nykyistä läpinäkyvämmin. Eurovaaliehdokas on huolissaan etenkin siitä, että käyttäjien dataa säilytetään esimerkiksi Kiinassa.
Taskila listaa, että ylenpalttinen somen käyttäminen aiheuttaa oppimisen häiriöitä, kiusaamista ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Lisäksi some-palvelut ovat Taskilan mielestä ”aikasyöppö”, joka vie aikaa järkeviltä asioilta.
Taskila itse myöntää olevansa ”aika kova somen käyttäjä”.
– Eurovaalikampanjan jälkeen alkaa some-paasto, hän lupaa.
Kokousedustaja Henna Takatalon mielestä tarve sääntelylle on todellinen, sillä muita vaihtoehtoja ei enää ole. Häntä mietityttää se, ettei kaikissa perheissä ole välttämättä edellytyksiä huolehtia riittävästi lasten älypuhelimien käytöstä.
– On huolestuttavaa, että emme pysty kontrolloida sitä, mitä siellä älypuhelimissa näytetään. Samaan aikaan lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy.
Takatalo miettii, ettei itse vaihtaisi hetkeäkään pois oman lapsuutensa leikeistä, joihin ei somea tarvittu.
Keskustalainen on huolissaan nuorten sosiaalisten taitojen kehittymisestä, jos kommunikaatio muiden kanssa typistyy some-maailmaan.
Takatalon omassa ystäväpiirissä on nousevana trendinä se, että pidetään some-taukoja.
– Olen itsekin ollut some-tauolla. Se tuntuu äärettömän hyvältä. On jännä, miten meidät on nykyään ”ohjelmoitu” siten, että pitäisi koko ajan näyttää, että täällä minä olen ja tätä minä teen.
Jussi Ylitalo kehuu keskustajohtaja Saarikon päätöstä ”nostaa kissa pöydälle”. Ylitalo katsoo, että some-talkoisiin pitäisi kaikkien osallistua.
– Varmaan meidän aikuisten pitäisi ensimmäisenä pohtia, kuinka paljon käytämme puhelinta, ja kuinka paljon olemme läsnä omien lastemme kanssa – oppi tulee sieltä kotoa, Ylitalo näkee.
Puoluevaltuutettu on vakuuttunut siitä, että suomalainen yhteiskunta voisi paremmin, jos ihmisille kertyisi nykyistä enemmän fyysisiä kohtaamisia.
Ylitalo kuitenkin muistuttaa, että digitaalinen ympäristö on myös hyvässä mielessä osa tämän päivän työelämää ja arkea. Siihen pitäisi kuitenkin puuttua, että somen ”hupikäyttö” on lähtenyt monelta hanskasta.