Keskustan Kemppi: Lapsilisän kehittäminen ei saa tarkoittaa leikkaamista, päinvastoin
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi pitää keskustelua lapsilisien kehittämisestä tervetulleena, kunhan lähtökohtana on lapsen ja perheiden taloudellisen tilanteen parantaminen eikä tuista leikkaaminen.
Kelan pääjohtaja Outi Antila pohti lapsilisän kehitysvaihtoehtoja Uutisuomalaiselle antamassaan haastattelussa (2.6.). Lapsilisän kehittämistä on pohdittu myös sosiaaliturvan uudistamista valmistelevassa komiteassa. Samaan aikaan lapsilisien ostovoima on pudonnut tuntuvasti vuoden 1994 jälkeen ollen ensimmäisestä lapsesta on reaalisesti 32 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Lapsilisää maksetaan kaikista alle 17-vuotiaista lapsista ja sen kustannukset valtiolle vuositasolla ovat 1,3 miljardia euroa.
– Antilan esityksen ongelma on se, että parannus ensimmäisen lapsen lisään tarkoittaa isoa leikkausta monilapsisille perheille, jos miljoonia euroja ei tule lisää. Lapsilisistä leikkaaminen taas olisi märkä rätti perheille. Tällä hetkellä lapsilisä on ainoa perusturvaetuus, jota ei ole sidottu indeksiin. Toivon uuden hallituksen sitovan lapsilisän indeksiin ensitöikseen, keskustan Kemppi kommentoi kannanotossaan.
Kempin syksyllä 2021 julkaisemassa Eroon lapsiperheköyhyydestä –selvityksessä nostettiin lapsiperheköyhyyttä ehkäiseviksi toimenpiteeksi alle kolmevuotiaiden lasten lapsilisien korotus sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotus edelleen. Sosiaaliturvakomitea onkin ehdottanut erillisen ryhmän perustamista lapsilisien kehittämiseksi, jossa myös näitä ehdotuksia tarkasteltaisiin.
– Lapsilisä on tärkeä osa perheiden toimeentuloa erityisesti vähävaraisissa perheissä. Lapsilisän korottaminen pikkulapsiajalle voisi tasata taloudellista painetta, jota lapsen syntymä aiheuttaa. Yksinhuoltajakorotuksessa on myös valuvikoja, jotka tulisi korjata välittömästi. Tilanne ei voi olla niin, että etuusjärjestelmä ohjaa perheiden valintoja lapsen asumisjärjestelyissä. Pidän hyvänä sitä, että lapsilisäjärjestelmää tarkasteltaisiin pitkästä aikaa kokonaisuutena lapsi- ja perhenäkökulmasta, Kemppi kommentoi.
– Inflaation kustannukset kertautuvat monilapsisissa perheissä. Elämisen normaalien kustannusten lisäksi monilapsiset perheet tarvitsevat usein astetta isommat asunnot ja menopelit. Samalla monilapsiset perheet ovat korvaamattomia väestökriisissä kärvistelevälle Suomelle. Siksi on tärkeää, ettei heitä lyödä samalla, kun perhe-etuuksia kehitetään.
Mediassa on nostettu esille myös hallitusneuvotteluissa esillä ollut esitys leikata kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on tärkeä tukimuoto perheiden keskuudessa, sillä lähes 90 prosenttia perheistä käyttää tukea jonkin aikaa.
– Varhaiskasvatuksen osaajapulan keskellä huhut kotihoidontuen leikkauksista kuulostavat vastuuttomilta. Leikkauspuheet ovat myös inhimillisesti ja taloudellisesti järjettömiä, sillä ne sotivat perheiden valinnanvapautta vastaan ja leikkaus aiheuttaisi kustannuksia valtion kassaan. Esimerkiksi alle yksivuotiaiden varhaiskasvatuksen hintalappu on kuukaudessa yli 1000 euroa lasta kohden, josta vain noin kolmannes on perheiltä laskutettavaa.
– Tätä kulua ei tule niiden lasten osalta, joita hoidetaan kotona. Lisäksi kotihoidontuki on tärkeä heille, joiden lapsille päiväkoti ei ole paras paikka syystä tai toisesta. Työllisyyspolitiikassa pitää olla sijaa myös perhearvoille, Kemppi päättää.