Keskustan Kemppi ja Ovaska: Hallituksen järjestöleikkaukset syventävät hyvinvointikriisiä
Kansanedustajat Hilkka Kemppi ja Jouni Ovaska varoittavat hallituksen järjestöleikkausten syventävän hyvinvointikriisiä. Kaksikko on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Hallitus leikkaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista ensi vuoden alussa 130 miljoonaa euroa, joka on noin kolmannes niiden nykyisistä avustuksista. Leikkauksen kohdentuminen on vielä epäselvää.
Ovaska ja Kemppi toteavat tiedotteessaan, että järjestöt tekevät valtavan tärkeää työtä, jota julkisilla resursseilla ei pystyttäisi tekemään yhtä yksilöllisesti ja kustannustehokkaasti.
– Järjestöjen tekemää työtä ovat esimerkiksi erilaiset keskustelualustan kiusaamista ja pahoinvointia vastaan, päihdetyö, omaishoidon vertaisryhmien tukeminen, lapsiperheiden imetykseen tuki ja turvakotipalvelut, nuorten asunnottomuuden torjuminen ja elintärkeä mielenterveystyö. Näistä kaikista hallitus on valmis leikkaamaan kolmanneksen ensi vuoden alusta. Yhdistettynä historiallisiin sote-leikkauksiin, hallitus ajaa tämän maan hyvinvointikriisiin, Kemppi varoittaa.
Ministeriö on asettanut selvityshenkilön järjestöleikkausten valmistelun johtoon. Kemppi ja Ovaska toteavat, että tavallisesti avustusesitys on julkaistu joulukuussa, mutta se olisi tässä tilanteessa liian myöhäistä. Lisäksi järjestöjen toive on ollut, että leikkaukset kohdistuisivat hanke- ja investointiavustuksiin, jolloin järjestöjen perustoiminta voisi jatkua.
– Järjestöillä on kykyä uudistua ja tehostaa esimerkiksi hallintoa, mutta näin massiiviset leikkaukset tarkoittavat välttämättä puuttumista perustoimintoihin, jotka ovat elintärkeitä monelle sairaalle, perheelle, nuorelle tai lapselle. Kyse ei ole vain järjestöjen olemassaolosta, vaan niiden työstä ihmisten eteen, Ovaska painottaa.
Kemppi ja Ovaska toteavat, että hallituksen leikkauspäätöksille on olemassa kestävämpiä vaihtoehtoja, kuten keskusta on vaihtoehtobudjetissaan osoittanut.
Keskustalaiset näkevät, että nyt hallitus siirtää talouden ja hyvinvoinnin velkaa tuleville sukupolville.
– Lopputulos ei ole taloudellisesti kestävä Suomi vaan entistä pahempi suomalaisten eriarvoistuminen, Ovaska ja Kemppi summaavat.