Keskustan Katainen: Elintarvikeviennillä iskun paikka – Suomen valtteina laatu ja eettisyys

Suomen elintarvikeviennin näkökulmasta maailmalla näkyy sekä auringon valoa että ukkospilviä.

Britannian EU-ero ilman sopimusta sotkisi elintarvikemarkkinoita. Toisaalta EU neuvottelee parhaillaan monista merkittävistä vapaakauppasopimuksista, jotka onnistuessaan toisivat mahdollisuuksia myös Suomelle ja Japanin markkinat on jo avautumassa.

Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen pitää EU:n solmimia kauppasopimuksia Japanin ja Kanadan kanssa kuluvan vaalikauden merkittävimpinä kauppapolitiikan saavutuksina.

– Elintarvikeviennin osalta molemmat maat ovat hyvin potentiaalisia. Erityisesti Japanissa erikoistuotteita arvostetaan kovasti ja juuri senhän me osaamme, arvioi parlamentissa kansainvälisen kaupan sekä maatalousvaliokunnan jäsenenä toimiva Katainen.

Elintarvikeviennin mahdollisuuksia kartoitettiin Kataisen järjestämässä tilaisuudessa perjantaina eduskunnan kansalaisinfossa.

EU neuvottelee parhaillaan vapaakauppasopimuksesta Australian ja Uuden Seelannin kanssa sekä sopimuksesta Mercosur-maiden kanssa. Niihin kuuluvat muun muassa Brasilia, Uruguay ja Argentiina.

EU-parlamenttivaalit tuovat oman epävarmuutensa. Katainen on huolissaan, miten uusi parlamentti suhtautuu kauppapolitiikkaan edistämiseen ja sisämarkkinoiden vahvistamiseen – vai pysähtyykö näiden prosessien edistäminen.

– Oikeustopopulismi on vahva ilmiö. Olisi ihme, jos se ei vaikuttaisi sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan ilmapiiriin.

Sitten on vielä brexit. Sopimukseton EU-ero sotkisi unionin elintarvikemarkkinoita monin tavoin. Esimerkiksi briteille tarkoitettuja tanskalaiskinkkuja olisi yhtäkkiä ylenmäärin EU:n sisämarkkinoilla.

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Markku Keinänen on vielä luottavainen, ettei Britannia ajaudu sopimuksettomaan tilaan, vaan saa lisäaikaa EU:lta.

EU:lla on vapaakauppasopimukset yli 70 maan kanssa. Viennistä riippuvaiselle Suomelle sopimukset ovat erityisen tärkeitä. Ne myös säästävät rahaa.

Keinänen muistuttaa myös EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksen merkityksestä, sillä näin muodostuu 630 miljoonan ihmisen markkina-alueen. Lisäksi Suomen brändi on Japanissa hyvä.

– Jos me pystymme tämän kauppasopimuksen hyödyntämään hyvin ja Suomen maineen ja osaamisen myös maatalouspuolella, meillä on hyvät mahdollisuudet lisätä vientiä erityisesti maatalouspuolella.

Keinäsen mukaan tällä hetkellä Suomen Japanin viennistä maataloustuotteiden osuus on 1,4 prosenttia. Japanissa maataloustuotteilla on korkeat tullit. Siirtymäajan jälkeen ne poistuvat 85 prosentista maataloustuotteista.

Meppi Kataisen mukaan elintarvikkeiden viennillä on nyt ”iskun paikka”.  Hän painottaa, että mielenkiinto ruuan alkuperää kohtaan on maailmalla nousussa. Suomessa esimerkiksi eläinten hyvinvointi on huippuluokkaa.

– Meillä ei saparoita eikä nokkia katkota ja antibiootteja käytetään harkiten. Tämä kaikki antaa meille etulyöntiaseman, kun haetaan puhtautta, laatua ja eettisyyttä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi perjantain tilaisuudessa kokemuksiaan Suomen tuoreimmasta ”iskun paikasta” Berliinin Grune Woche -ruokamessuilta, jossa Suomi oli tänä vuonna kumppanimaana.

Messuille osallistunut ministeri laittoi tanssitaitonsakin peliin suomalaisen ruuan puolesta.

Leppä uskoo, että suomalainen ruoka sai messuponnistelujen ansiosta huomiota.

– Nyt ei menty nöyristelemään Grune Wocheen, eikä pyytelemään anteeksi, että me tulimme täältä pienestä pohjoisesta maasta. Vaan se edellä, että meillä on maailman parhaat tuotteet, maailman turvallisin ruoka, maailman paras hallinto ja osaavimmat viljelijät ja yritykset. Sen perusteella pystyi sanomaan, että tämän parempaa evästä, ette muualta saa.

Leppä toivoo, että seuraava hallitus jatkaa ponnisteluja elintarvikeviennin eteen.

– Tämä ei ole pikamatka, vaan maraton, hän päättää.

Korjattu Markku Keinäsen titteli alivaltiosihteeriksi