Keskustan Kallio vaatii hallitukselta myös kansallisia toimia valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio penää hallitukselta myös kansallisia toimia valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin.
Kallio kertoo jättäneensä asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen yhdessä viiden muun keskustan kansanedustajan kanssa.
Kallion jättämän kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Hanna Kosonen, Anne Kalmari, Eerikki Viljanen, Mikko Savola ja Tuomas Kettunen.
Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on valtioneuvoston selvitys lintudirektiivin tarkistamiseksi valkoposkihanhen ja merimetson suojelun osalta. Kallion mukaan selvitys ei ota kantaa siihen, mitä Suomessa pitää tehdä kansallisen lainsäädännön osalta.
– On täysin selvää, että valkoposkihanhen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen edellyttää sekä kansallisia että EU-tason toimia. Aika kuluu ja hanhien aiheuttamat ongelmat laajenevat vuosi vuodelta, Kallio summaa tiedotteessa.
Keskustaedustajan mukaan valkoposkihanhen maataloudelle aiheuttamien mittavien ongelmien ratkaisu on kansallisesti kesken, koska asiaa käsitelleet työ- ja seurantaryhmät eivät päässeet ratkaisuun.
Näissä ryhmissä ei hänen mukaansa ryhdytty toimenpiteisiin Ruotsin mallin hyödyntämiseksi myös Suomessa. Mitään kansallisia lainsäädäntömuutoksia ei ole laitettu liikkeelle.
Maa- ja metsätalousministeriö toi Kallion mukaan mainituissa ryhmissä esiin ”puolivälimallin”, jossa lintudirektiivin tiukan suojelun pysyessä ennallaan laji olisi kansallisesti siirretty metsästyslakiin. Tällöin poikkeusluvat käsiteltäisiin Suomen riistakeskuksessa ELY-keskuksen sijaan ja mahdollisesti tapettujen lintujen lihaa voisi todennäköisemmin hyödyntää, mutta korvaukset olisi jätetty RauLaKo-lain piiriin ympäristöministeriön puolelle.
– Ympäristöministeriö ei ilmeisesti kannattanut tätä hajauttamista, joten asian valmistelu lienee keskeytynyt, Kallio arvelee.
Seurantaryhmän toimikausi on päättynyt, mutta virkamiehistä koostuva työryhmä sai jatkoaikaa 31.8.2025 asti.
Kallio kysyy, mikä tilanne on valkoposkihanhityöryhmän osalta eli mitä ryhmä aikoo saamallaan jatkoajalla tehdä.
– Mikä näkemys maa- ja metsätalousministeriöllä ja ympäristöministeriöllä on MMM:n esittämään ns. puolivälimalliin, onko työryhmässä käsitelty valkoposkihanhiongelman ratkaisemiseksi Ruotsin toimintamallia, hän listaa.
– Ja mikäli Ruotsin mallia ei haluta käyttää Suomessa, onko selvitetty voisiko sitä käyttää mallina menettelyn keveyden osalta, että vahinkoja vähentäviä tai estäviä toimia voitaisiin tehdä ilman poikkeusluvan hakemis- ja myöntämisprosessia, Kallio jatkaa.
Keskustaedustajan mukaan valkoposkihanhen osalta on käymässä samalla tavalla kuin monen muunkin hallitusohjelman kirjauksen kanssa: ”paljon puhetta, mutta tuloksista ei ole tietoakaan”.