Keskustalainen järkyttyi susijahdista – "Pysyykö keskusta mukana arvojen muutoksessa?"
Kaikki keskustalaiset eivät ole tyytyväisiä keskustan susipolitiikkaan.
Nurmijärven Keskustassa vaikuttava Tanja Stormbom on tuohtunut siitä, että suden metsästyksen on määrä alkaa helmikuussa.
– Se on hirvittävää. Kyseessä on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka on tiukasti suojeltu, hän sanoo.
Keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä halusi käynnistää suden kannanhoidollisen metsästyksen, ja maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksen joulukuussa.
Suomen riistakeskus myönsi tämän jälkeen luvat kaikkiaan 18 suden tappamiselle.
Tunteita on herättänyt etenkin se, että hävitettäviin laumoihin kuuluu Kainuun erämaassa elävä Saunajärven kahdeksan suden lauma, joka ei ole aiheuttanut vahinkoja.
Juristina työskentelevä Stormbom pitää syrjäisen susilauman tappamista kestämättömänä.
– Ei ole mitään perustetta sille, miksi juuri tämä lauma pitäisi poistaa. Jos uhanalaista lajia on pakko metsästää, miksi valitaan juuri se huonoin lauma siihen?
Stormbomin mukaan Suomen sudet eivät tarvitse kannanhoitoa lainkaan. Hän sanoo ymmärtävänsä kaatoluvan paremmin silloin, jos se kohdistetaan suurta haittaa aiheuttaviin yksilöihin.
– Mutta en hyväksy sitä, että susia ammutaan pois määrällisesti.
Stormbom kokee, että eläinten oikeuksista puhuminen on vaikeaa keskustan sisäisillä keskustelupalstoilla. Hän ottaa niitä silti usein esiin.
– Yksi itseäni nuorempi naispoliitikko sanoi, että niistä asioista ei kannata sanoa yhtään mitään, koska voi joutua täysin maalitetuksi. On parempi olla hiljaa ja vaikuttaa muilla tahoilla.
– Mutta on kamala ajatus, että pitäisi toimia myyränä sellaisissa asioissa, jotka ovat itselleni tärkeitä.
39-vuotias Stormbom sanoo pitävänsä keskustalaista luontosuhdetta osittain sukupolvikysymyksenä.
– Itseni ikäisten ja keskustanuorten kanssa olen usein samoilla linjoilla. Mutta pieni vähemmistö saa aikaan hirvittävän metelin. Silloin ihmiset, jotka ovat toista mieltä tai neutraaleja, ovat hiljaa itseään suojellakseen.
Stormbom seuraa nuorten elämää teini-ikäisten lastensa kautta ja tietää, että luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys ovat heille hyvin tärkeitä asioita.
Näissä asioissa keskusta ampuu usein itseään nilkkaan, Stormbom uskoo.
– Olen huolissani siitä, pysyykö keskusta mukana arvojen muutoksessa. Jos ei pysy, lopputulos on selvä.
Stormbom sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että Kuhmon susilauman kaatoluvasta on valitettu – kuten kaikista muistakin myönnetyistä luvista.
– Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut keskustalle, hän sanoo.
Stormbom kertoo olevansa arvoiltaan poliittisessa keskustassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikilla puolueen toiminnassa mukana olevilla side ei ole yhtä vahva.
– Jos he kokevat, että arvot eivät enää kohtaa, he vain passivoituvat ja jättäytyvät pois politiikasta. Politiikasta innostuneet puolestaan saattavat vaihtaa puolueeseen, joka vastaa enemmän heidän arvojaan.
Stormbom uskoo, että susien metsästys aiheuttaa mainehaittaa kaikille metsäjille, vaikka harva jahtaa petoeläimiä.
– Metsästäjät nähdään helposti yhtenäisenä joukkona, joten tämä ei auta metsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä.
Tampereen Keskustan kunnallisjärjestössä vaikuttava Päivi Koppanen on myös ihmeissään siitä, miksi kaukana ihmisasutuksesta elävä susilauma pitäisi hävittää.
– Sellainen aiheuttaa vastareaktioita kaikkea kannanhoidollista metsästystä kohtaan. Suomessa ei ole tolkutonta määrää susia, eläkkeellä oleva Koppanen sanoo.
– Ymmärrän kuitenkin sen, että susia on syytä poistaa asuinalueilta, jos ne häiritsevät karjaa. Kannanhoidollisen metsästyksen tulisi tapahtua sellaisilla alueilla.
Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sanoo ihmettelevänsä sitä, että kannanhoidollinen metsästys päätettiin aloittaa jo nyt, vaikka Luonnonvarakeskus Luken loppuraportti suden suotuisan suojelun tasosta valmistuu vasta ensi syksynä.
– Toisaalta fakta on myös se, että susien määrä on lisääntynyt. Ymmärrän, että myös susia metsästetään kannanhoidollisesti.
Sandroos sanoo miettivänsä kuitenkin sitä, ovatko kaatoluvat nyt alueilla, joilla on susiongelmia.
– Siitä en ole varma ja sitä miettisin tarkemmin.
Sandroos uskoo ihmisten suhtautuvan susien metsästykseen eri tavoin eri paikkakunnilla.
– Jos tulee alueelta, jolla susikanta ei ole ollut millään tavalla ongelma, silloin siihen varmasti suhtautuu eri tavalla. Peräänkuulutan ymmärrystä ja kaikkien ajatusten kuuntelua, Sandroos sanoo.
Luke julkaisi syksyllä suden kanta-arviosta väliraportin, jonka mukaan Suomessa oli viime vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa sekä 20 reviirin merkannutta susiparia.
Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten loppuvuodesta kanta oli suurempi.
Luken ennustemallissa Suomessa oli viime marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä.