Keskusta puolustusselonteosta: Pohjoismaat luonteva yhteistyösuunta
Keskustan eduskuntaryhmä pitää teollisen ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä tärkeänä puolustuspolitiikassa.
Keskustan ryhmäpuhuja Joonas Könttä muistutti hallituksen puolustusselonteon lähetekeskustelussa, että Suomi ei kykene vastaamaan kaikkeen yksin.
– Teollista ja kansainvälistä yhteistyötä on entisestään tiivistettävä. Pohjoismaat ovat meille luonteva suunta.
Könttä muistutti, että oma etu ja sisäänpäin kääntynyt kansallinen ilmapiiri on rapauttanut kansainvälisten järjestöjen peruskiviä.
– Euroopan unionin painoarvo on heikentynyt ja solidaarisuus vähentynyt. Suomi ei saa kuitenkaan luopua sillanrakentajan tehtävästä.
Köntän mukaan Suomi on ylläpitänyt, rakentanut ja kehittänyt kansallista puolustuskykyä kansainvälisistä suhdanteista huolimatta.
– Kun muut luopuivat yleisestä asevelvollisuudesta, me vahvistimme sitä. Kun muut vähensivät puolustuskalustoa, me hankimme sitä. Kun muut lykkäsivät investointeja, me veimme niitä määrätietoisesti eteenpäin. Tämä linja jatkuu.
Köntän mukaan Suomen kansallista suorituskykyä vahvistetaan johdonmukaisesti.
– Laivuehanke uudistaa merivoimamme. HX-hanke päivittää ilmavoimamme. Vahva reservi ja uudet sotilaat muodostavat maavoimiemme selkärangan. Puolustusbudjettimme ylittää kahden prosentin BKT-osuuden, jota voi pitää kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Keskusta lähtee Köntän mukaan siitä, että tulevaisuudessakin puolustusbudjetin koko olisi hyvä säilyttää yli kahdessa prosentissa.
– Suomalainen kansallisen puolustuksen malli toimii hyvin. Se nauttii yhä laajasti kansalaisten kannatusta ja on kustannustehokas. Sotilaallinen osaamisemme on arvostettua myös kansainvälisesti, Könttä muistutti.
Hyvin yksituumaisessa keskustelussa kriittisimpiä huomioita puolustuslinjauksista esitti vasemmistoliitto.
– Selonteon hyväksyminen ei voi tarkoittaa, että eduskuntaryhmät painostettaisiin pakotettuun yksimielisyyteen, vaan päinvastoin, kriittiseenkin keskusteluun tulee kannustaa ja sille antaa elintilaa oikeaa ja ajantasaista tietoa jakamalla, puolueen ryhmäpuhuja Markus Mustajärvi selvitti.
Mustajärvi painotti, että Suomen pitää ottaa opiksi Afganistanin-operaatiosta ja laatia asiasta perusteellinen selvitys.
– Demokratia on vaikea vientituote, eikä sen juurruttaminen onnistu väkivalloin. Suomen paras anti on siviilikriisinhallinnassa, kehitysyhteistyössä ja koulutusyhteistyössä, Mustajärvi opasti.
Afganistaniin lähtemistä olisi Mustajärven mukaan pitänyt aikoinaan miettiä kriittisemmin, ja kriittisyyttä tarvitaan vastaavissa tilanteissa myös jatkossa.
Lisäksi Mustajärvi nosti käsittelyssä esiin huolen maanpuolustuksen siviili- ja sotilashenkilöstön jaksamisesta.
– Ylimitoitetuilla ja väärin kohdennetuilla hankinnoilla voidaan vaarantaa maanpuolustuksen muu perusta, Mustajärvi näki.
Mustajärvi huomautti, että esimerkiksi hävittäjien uusimishankkeen myötä puolustusministeriön pääluokan menot nousivat yhdessä vuodessa 56 prosenttia ilman, että henkilöstöongelmia olisi ratkaistu.
Oppositiosta perussuomalaiset kiitteli hallituksen selontekoa vuolaasti. Ryhmäpuhuja Juha Mäenpää näki muun muassa sodan ajan joukkojen jakamisen operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin perusteltuna.
Mäenpää huomautti, että paikallisjoukot tulevat vastaamaan niin joukkojen perustamisesta kuin taistelutehtävistä, tärkeiden kohteiden suojauksesta ja ylipäätään yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen turvaamisesta koko Suomessa alue kerrallaan.
– Sotilaallisia kriisejä kun ei hoideta enää vain joillain kaukaisilla rintamilla metsien keskellä.
Mäenpään mukaan paikallisjoukoissa aktiivisten ja osaavien reserviläisten, kuten esimerkiksi maakuntajoukkojen rooli korostuu.
– Paikallisten reserviläisten korvaamaton paikallistuntemus ja osaaminen ovat jääneet osin tunnistamatta tai tunnustamatta. On hienoa, että nyt tätä osaamista aletaan hyödyntämään, sillä maakunnat ovat täynnä vapaaehtoista puolustusosaamista, Mäenpää kiitteli.