Keskusta odottaa budjettiriihestä kriisiapua maataloudelle

Politiikan syyskausi alkaa, kun valtiovarainministeriö kokoaa ehdotuksensa valtion ensi vuoden talousarvioksi ministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla.

Poliittisia uutuuksia ministeriön huomenna valmistuva budjettiehdotus ei Orpon mukaan vielä sisällä.

Niiden käsittelyn aika on valtiovarainministerin mukaan vasta elo-syyskuun vaihteessa hallituksen budjettiriihessä, jossa rakennettaneen muun muassa jonkinlainen työllisyyspaketti. Pohjatyötä on tehty työ- ja elinkeinoministeriössä ja valtiovarainministeriössä.

Jos työllisyyttä ei saada nousemaan, hallitus on Orpon mukaan leikkauslistoihin turvautumisen edessä ensi kevään puoliväliriihessä. Orpo sanoi ministeriönsä sisäisen budjettiriihen tauolla Espoossa, että muun muassa työn vastaanottamisesta on tavalla tai toisella saatava kannustavampaa.

Työmarkkinoille kohdistuvat uudistukset ovat kuitenkin Orpon mukaan tällä hetkellä jäissä kilpailukykysopimuksen tultua maaliin.

– Kunnioitetaan kiky-sopimusta. Meidän täytyy sen takia käydä kaikki ne keinot läpi, jotka ovat hallituksen käsissä. Ja silloin kun mennään rajapintaan, käydään rakentavaa keskustelua niistä asioista työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Nyt käytävissä budjettineuvotteluissa lisäleikkauksia ei ole tulossa, vaan kehyksistä kiinni pitäminen riittää, Orpo painotti.

Budjettineuvottelujen yhteydessä sovitaan myös niin sanotusta maatalouden kriisipaketista, joka on keskustalle poliittisesti tärkeä.

Orpo on yrittänyt hieman toppuutella pakettiin liittyviä odotuksia rahan puutteen vuoksi. Budjettikehyksissä on niin sanottua jakamatonta varausta odottamattomia menoja varten noin 90 miljoonaa euroa.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jari Lepän (kesk.) mielestä kriisipaketin on oltava suuruusluokaltaan kymmeniä miljoonia euroja.

Lepän mukaan paketti olisi saatava ainakin pääosin mieluummin lisäbudjettiin, koska silloin rahat pystytään saamaan liikkeelle rivakammin.

Leppä ei halua vielä arvioida tarkemmin, millaisia toimia pakettiin tarvitaan. Paketista sopivat viime kädessä hallituspuolueiden puheenjohtajat.

– Siellä pitää olla aidosti ja oikeasti vaikuttavia asioita. Ja sen lisäksi hallituksen pitää arvioida kriittisesti markkinoiden toimintaa, Leppä opastaa. Hänen mukaansa tällä hetkellä markkinat eivät toimi elintarvikeketjussa sinne päinkään kuin pitäisi.

Suuttumusta tuottajissa on herättänyt varsinkin S-ryhmän halpuuttamiskampanja, jonka maksumiehiksi he ovat kokeneet joutuneensa.

Loppukesällä on keskusteltu uudistuksista yritysverotukseen, mutta niiden käsittely on siirtymässä Orpon puheiden perusteella tuonnemmas, ehkä ensi keväälle.

Kesän yli tuumaustauolla ovat olleet myös kovan polemiikin nostattaneet päivähoitomaksujen korotukset, joilla on ollut tarkoitus helpottaa kuntien talousahdinkoa. Niistä ilmeisesti luovutaan, mutta jotakin pitäisi keksiä tilalle.

Talouspohjaltaan Orpon budjettiehdotus näyttää yhtä apealta kuin edeltäneetkin. Orpon mukaan Yhdysvaltojen talouden luvut eivät ole sitä, mitä on odotettu ja Brexit varjostaa euroalueen näkymää. Maailmankauppa on alavireessä.

Vaikka kotimaisessa kysynnässä on positiivisia merkkejä, ei se Orpon mukaan riitä tuomaan pelivaraa budjettiin. Verotuksessa kompensoidaan kilpailuykykysopimuksen aiheuttama palkkaverotuksen kiristyminen.

Ministeriöt käyvät omia budjettiehdotuksiaan läpi valtiovarainministerin kanssa ensi viikolla. Eduskuntaryhmät ottavat budjettiehdotukseen kantaa omissa kesäkokouksissaan ennen hallituksen budjettiriihtä, joka pidetään 31.8­–1.9.