Keskustan Lintilä: Orpon hallituksen perintönä kasvanut valtionvelka ja uudistusvelka

Keskustan kansanedustaja Mika Lintilän mukaan Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen keskeinen tavoite eli velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ei ole toteutunut.

Hallitus jättää seuraajalleen kasvaneen valtionvelan lisäksi välttämättömiä uudistuksia, joiden lykkääminen tekee niistä entistä vaikeampia ja kalliimpia, Lintilä moittii tiedotteessa.

Lintilä puhui keskustan Keski-Pohjanmaan piirin syyskokouksessa Perhossa ja Keski-Suomen piirin syyskokouksessa Karstulassa lauantaina.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittelee julkisen talouden sopeuttamista vuodesta 2027 alkaen noin puolella prosentilla bruttokansantuotteesta vuosittain. Ensi vuodesta on kuitenkin tulossa sopeutuksessa välivuosi, sillä hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta kokonaisuutena, vaikka aiemmin päätettyjä säästöjä tulee edelleen voimaan, Lintilä huomauttaa.

– Välivuosi kasvattaa seuraavan hallituksen sopeutusurakkaa ja suuremmat kertarysäykset uhkaavat kasvua. Onko hallitus menettänyt toimintakykynsä, kun se lykkää vaikeat päätökset yli vaalien, Lintilä kysyy.

Lintilän mukaan seuraavan vaalikauden urakkaa olisi helpottanut myös veropohjan turvaaminen.

– Liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus käynnistettiin, mutta kestävää ratkaisua ei syntynyt. Samaan aikaan liikenteen veropohja sulaa käyttövoimamurroksen myötä kuin ensilumi marraskuussa.

Lintilä antaa hallitukselle tunnustusta työmarkkinoiden uudistamisesta, mutta muutokset olisi hänen mielestään pitänyt tehdä tasapainoisemmin ja luottamusta rakentaen.

IMF varoittaa työttömyyden pitkittymisen ja korkean nuorisotyöttömyyden pitkäaikaisista seurauksista. Lintilän mukaan työministeri ei ole tarttunut tilanteeseen riittävän rivakasti. Työllisyyspalveluista vastaaville kunnille ei myöskään ole annettu riittävästi uusia työkaluja työllistämiseen.

– Tekoäly, automaatio ja vihreä siirtymä muuttavat työtä nopeasti. IMF korostaa tekoälyä täydentävän osaamisen tarvetta. Jos työntekijöiltä vaaditaan lisää joustavuutta, yhteiskunnan on vastineeksi tarjottava todellinen mahdollisuus uudistaa osaamista. Itseään sivistysporvareiksi kutsuvat jättivät kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen mallin rakentamatta, Lintilä näpäyttää.

Keskustan eduskuntaryhmän konkarin mukaan suurin uudistusvelka kertyy kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen. Kunta- ja alueministeri vaikuttaa Lintilästä luovuttaneen vaikeiden päätösten edessä ja siirtävän ongelmat seuraajalleen. Sote-uudistuksen jälkeen joidenkin kuntien peruspalvelujen valtionosuus on painunut jopa negatiiviseksi, eikä tätä epäkohtaa ole korjattu.

– Hallituksella on ollut enemmistö, virkakoneiston tuki ja vuosia aikaa korjata rahoitusmallien ongelmat. Niistä riippuu, saavatko suomalaiset terveys-, vanhus- ja koulutuspalveluita yhdenvertaisesti. Heikoimmassa asemassa olevat maksavat lykkäämisen hinnan ensimmäisinä.

– Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa siihen, että lapset ja nuoret saavat eriarvoiset lähtökohdat koulutukseen. Mitä pidemmälle uudistuksia lykätään, sitä vaikeampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut maan eri osissa.

Orpon hallituksen tilinpäätös on ristiriitainen, Lintilä tiivistää.

– Se uudisti työmarkkinoita, mutta jättää seuraajalleen suuren laskun tekemättömistä päätöksistä.