Keskusta kiirehtii selvitystä pienten työeläkkeiden korottamisesta – Vehviläinen: "Mahdollisimman pian on syytä saada selvyys, onko tämä mahdollista vai ei"

Keskusta jakaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) esillä pitämän huolen pienistä työeläkkeistä, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

– Pienituloisten eläkeläisten ydinryhmä ovat yli 75-vuotiaat naiset. Myös suuri joukko miehiä saa pientä työeläkettä, joten pienet työeläkkeet eivät ole vain naisten ongelma.

Keskustan mielestä kiireellisintä on toteuttaa hallitusohjelman mukainen kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienemmillä työeläkkeillä olevien asemaa nostamatta työeläkemaksuja, Vehviläinen kertoo .

– Julkisen keskustelun perusteella asia näyttää ristiriitaiselta ja vaikealta. Mahdollisimman pian on syytä saada selvyys, onko tämä mahdollista vai ei, Vehviläinen sanoo.

Työmarkkinajärjestöt ovat jo esittäneet Rinteelle kovaa kritiikkiä ja täsmentäneet, että rahaa ei voi siirtää jollekin ryhmälle työeläjärjestelmän sisällä, vaan eläkettä maksetaan suhteessa palkkaan.

Vehviläinen toteaakin kysymysten kulminoituvan työeläkejärjestelmän perusperiaatteisiin, joita ovat vakuutusperusteisuus ja ansiosidonnaisuus.

– Eläke karttuu työansioiden perusteella. Jos työeläkejärjestelmän sisältä ryhdytään korjaamaan jo maksussa olevia eläkkeitä, esiin nousee useita kysymyksiä. Voiko korjauksia tehdä taannehtivasti? Miten korotuksen saajat rajataan? Avataanko korjauksilla Pandoran lipas uusille epäkohtien korjauksille? 

Vehviläinenkin korostaa, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on työeläkejärjestelmän hyväksyttävyyden olennainen elementti.

– Perussäännön mukaan ihminen kartuttaa työssä ollessaan kolmanneksen tulevasta eläkkeestään. Maksussa olevista eläkkeistä pääosan maksavat parhaillaan työssäkäyvät.

Suuri joukko eläkeläisistä saa sekä pientä työeläkettä että sitä täydentävää pientä kansaneläkettä.

Kansaneläkkeen osuus jää kokonaan pois, kun työeläke ylittää noin 1 300 euroa. Vuodesta 2010 alkaen käytössä on ollut takuueläke turvaamaan jokaiselle perusturvan.

– Pientä työeläkettä ja sitä täydentävää kansaneläkettä sekä takuueläkettä saa yli 600 000 henkilöä. Siis suuri joukko noin 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta, Vehviläinen kertaa.

Keskusta on vahva perusturvapuolue, joka on ajanut korotuksia takuueläkkeeseen myös taloudellisesti tiukkoina aikoina, Vehviläinen toteaa.

Viime kaudella takuueläkettä nostettiin yhteensä 47 eurolla, ja nykyinen hallitus on nostamassa ensi vuoden alusta alkaen täyttä takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkkeen täyttä määrää 34 eurolla.

Vehviläisen mielestä on oikeutettua, että työstä eläketurvansa kartuttaneet kyselevät, että missä on työnteon kannustavuus, kun vähimmäiseläkkeiden taso nousee suhteessa pieniin työeläkkeisiin.

– Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt tähän huomiota.

– Mikäli valtiontalous antaa myöten, suora keino työeläkkeiden kohentamiseen löytyisi mahdollisen kansaneläkkeen korotuksen kautta. Helpotusta isolle joukolle pieneläkeläisiä voidaan tehdä muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksuja kohtuullistamalla. Tästä odotamme eduskuntaan hallituksen esitystä mahdollisimman pian, Vehviläinen kertoo.