Keskusta iski vientivetoiseen palkkamalliin – hallitukselle huutia palkansaajanaisten ajamisesta "ikuiseen palkkakuoppaan"
Kesän viimeisellä eduskunnan kyselytunnilla nähtiin eräänlainen väärän kuninkaan päivä, kun suurimmat oppositiopuolueet operoivat ikään kuin toistensa rooleissa hallitusta kurmottaessaan.
SDP aloitti kyselytunnin kysymällä maakuntien liikennehankkeista, kun taas keskusta syytti hallitusta naisvaltaisten alojen ajamisesta palkkakuoppaan.
Keskustan outokumpulainen yrittäjäkansanedustaja Hanna Räsänen huomautti, että hallitus on viemässä eteenpäin niin sanottua vientivetoista palkkamallia ja kirjaamassa lakiin tiukat raamit yleisen palkankorotuslinjan huomioimisesta sovittelussa.
– Puututte samalla voimakkaalla kädellä valtakunnansovittelijan valtaan tehdä sovintoesityksiä. Hallitus, olette jättämässä sairaanhoitajat, opettajat sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ikuiseen palkkakuoppaan, Räsänen syytti.
Räsänen halusi tietää, millaisia vaikutuksia ehdotuksella on sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen, ja johtaako se näiden alojen houkuttelevuuden laskuun entisestään.
Työministeri Arto Satonen (kok.) selvitti, että Suomen bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä.
– Jos Suomen viennillä ei ole kilpailukykyä, johon myös palkkaratkaisu hyvin keskeisesti vaikuttaa, niin se tarkoittaa sitä, että meillä ei ole myöskään resursseja pitää yllä meidän julkisia palveluitamme.
Tämä on Satosen mukaan syytä huomioida myös julkista sektoria koskevissa palkkaratkaisuissa.
– Se ei silti tarkoita sitä, että se automaattisesti johtaisi joidenkin alojen palkkakuoppaan. Ruotsissa on ollut 25 vuotta käynnissä tämä järjestelmä, ja siellä on saatu se tulos, että itse asiassa palkkatasa-arvo on jopa hieman parantunut, koska julkisen sektorin työvoimapula-aloilla, kuten vaikka hoiva-alalla ja opetusalalla, palkat ovat nousseet keskimääräistä enemmän, hän selvitti.
Keskustan Hanna Kosonen huomautti Satosen puhuvan Ruotsin sopimusvetoisesta mallista.
– Mutta tämä on vientivetoinen malli, jossa palkankorotukset tehdään yleensä aina täällä meillä prosenttikorotuksina. Korkeampaan palkkaan tulee tällöin euromääräisesti suurempi korotus kuin pienempään palkkaan.
Mikäli tätä ajan kuluessa yhä suurenevaa eroa ei voisi pienentää enää muita aloja suuremmilla palkankorotuksilla, naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työtä tekevät tulevat Kososen mukaan kärsimään.
– Tästä on kysymys teidän ajamassanne palkkamallissa.
Kosonen kysyi, pitääkö hallitus naisvaltaisten yhteiskunnan kannalta kriittisten alojen työntekijöiden työtä vähempiarvoisena.
– Miksi olette tuomitsemassa kätilöt, sairaanhoitajat, opettajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ikuiseen palkkakuoppaan?
Satonen vastasi, että parasta olisi huomioida työvoimapula-alojen tilanne nykyistä selvemmin erityisesti silloin, kun julkisen sektorin palkoista päätetään, mutta ilman kilpailukyvystä huolehtimista, yhteiskuntaa ei ole mahdollista rahoittaa.
– Ja sen takia se lakiesitys lähtee siitä, että valtakunnansovittelijan tulee huomioida kilpailukyky, julkisen talouden kestävyys, kun niitä palkkaratkaisuja tehdään, minkä pohjalta valtakunnansovittelija tulee ne esityksensä antamaan.
Keskustan Hilkka Kemppi näki hallituksen sosiaaliturvaleikkausten osuvan useammin naisiin kuin miehiin.
– Hallitus syrjii pienipalkkaisia naisia ja vaikeuttaa naisvaltaisten alojen arkea. Tämä johtuu siitä, että osa-aikatöiden tekeminen on yleisintä naisilla, matalapalkkaiset alat ovat naisvaltaisia, yksinhuoltajista ja opiskelijoista selvä enemmistö on naisia. Kaikilta näiltä ryhmiltä hallitus nyt leikkaa.
Kemppi huomautti, että hallitus myös poisti aikuiskoulutustuen, jonka saajista enemmistö on naisia.
– Naiset ovat valtava voimavara työmarkkinoilla, sillä heidän eliniänodotteensa on pitkä ja moni haluaa tehdä töitä myös eläkkeellä. Siksi hallituksen tulee perua naisvaltaisten alojen ikuinen palkkakuoppa, madaltaa eläkkeellä töitä tekevien verotusta. Näin keskusta toimisi.
Satonen mainosti edelleen Ruotsin mallia, jossa työehtosopimukset ovat usein numerottomia ja julkisella sektorilla pysytellään viennin päänavauksen linjassa, mutta julkisen sektorin sisällä voidaan kohdentaa palkankorotuksia erityisesti työvoimapula-aloille.
Satosen mukaan tämäntyyppinen järjestely olisi täysin mahdollista myös Suomessa ja hallitus on pyrkinyt siihen, että työmarkkinajärjestöt voisivat tästä keskenään neuvotella ja saada aikaan ratkaisun, joka olisi samantyyppinen kuin Ruotsissa.
– Valitettavasti nämä neuvottelut eivät ole käynnistyneet, koska SAK ei ole halunnut niihin osallistua, Satonen näki.