Keskusta haluaisi säilyttää kunnallisten yhtiöiden mahdollisuudet markkinoilla

Hallituspuolueet kiistelevät yhä kunnallisten yhtiöiden roolista hankintalain uudistuksessa.

Keskusta haluaisi STT:n tietojen mukaan säilyttää kunnallisille yhtiöille hallituksen esitystä laajemmat mahdollisuudet toimia markkinoilla.

Hallituksen esityksen mukaan niin sanottu sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on korkeintaan viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

Keskusta haluaisi nostaa rajoja, mutta kokoomus ja perussuomalaiset puolustavat hallituksen esitystä.

Esityksen mahdollisesta muuttamisesta neuvotellaan eduskunnan talousvaliokunnassa. Valiokunnassa istuva Arto Pirttilahti (kesk.) vahvistaa, että keskusta haluaisi nostaa viiden prosentin ja 500 000 euron rajoja. Nykyinen raja on kymmenen prosenttia.

– Raja tulee joka tapauksessa kiristymään, ei se ole löystymässä nykytilanteesta, Pirttilahti sanoo.

Kunnallisia sidosyksikköjä ovat esimerkiksi kunnalliset sosiaali- ja terveysalan yhtiöt sekä jäte- ja kiinteistöyhtiöt. Esimerkiksi jätealalla yksityiset yritykset ovat pitäneet kunnallisia yhtiöitä markkinahäirikköinä ja halunneet ne kokonaan ulos kilpailluilta markkinoilta.

Kunnalliset toimijat taas ovat halunneet sidosyksiköille oikeuden lähes 20 prosentin ulosmyyntiin. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaa korkeintaan 20 prosentin rajan ulosmyynnille.

Ympäristövaliokunta toteaa lausunnossaan, että jätehuoltoa varten on perusteltua säätää mahdollisesta erillisestä ulosmyyntirajasta hankintalain sijaan jätelaissa.

Valiokunnan mukaan ehdotettu ulosmyyntiraja merkitsisi useille jätehuoltoyhtiöille merkittävää välitöntä tarvetta sopeuttamistoimiin ja asiakasmaksujen korotuksiin.

– Pitäisi harkita siirtymäaikoja, jotka mahdollistavat sopeutumisen uuteen aikaan. Jätehuollossa tulee muuten ongelmia, Pirttilahti sanoo.

Vastaavia poikkeuksia voidaan säätää myöhemminkin. Esimerkiksi vammaisjärjestöt ovat pitäneet kohtuuttomana kilpailuttaa toistuvasti vammaisten elämänmittaisia palveluita.

Hallituksen esityksen puolustajat sanovat, että hankintalakia ei poikkeusten takia tarvitse avata, vaan poikkeukset voi määritellä tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi vammaisten palvelut voidaan järjestää hankintalain ulkopuolella vaikka tarjoamalla palveluseteleitä.

Yrittäjät pitävät kunnallisia yhtiöitä ongelmallisina, jos ne pystyvät monopolin tuloilla tarvittaessa tukemaan yhtiön markkinoilla toimivaa osaa.

Yrittäjien sekä hallituksen esitystä puolustavien kokoomuksen ja perussuomalaisten mukaan kunnallinen yhtiö voisi eriyttää toiminnot, jotta toinen puoli voi toimia tasaveroisesti markkinoilla.

Kunnallisia yhtiöitä on kritisoitu myös piiloverotuksen mahdollisuudesta, jos kunnallinen monopoliyhtiö takoo voittoja kunnan kassaan.

Julkisissa hankinnoissa käytetään Suomessa noin 33 miljardia euroa vuodessa. Kuntien ja kuntataustaisten yhteisöjen osuus hankintakakusta on 19 miljardia.