Keskusta haluaa pitää kaikki suomalaiset tietoyhteiskunnan rattailla – tekoäly tarvitsee pelisäännöt

Jokainen ihminen on pidettävä mukana myös tietopolitiikan haasteissa, korosti keskustan Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa eduskunnan keskustelussa hallituksen tietopoliittisesta selonteosta.

– Olennaista on, että kaikkien tietopoliittisista valmiuksista huolehditaan. Myös meikäläisten, jotka eivät ehkä ole, tai halua olla, koko ajan teknologisten ratkaisujen aallonharjalla, Paloniemi huomautti.

Paloniemen mukaan robotiikka, tekoäly ja digi auttavat meitä määrittelemään helposti vaikkapa sen, miten arvioidaan ihmisen elämänkaarta. Tietoja yhdistelemällä voidaan ennustaa sairastavuutta, hoitotarpeita ja sosiaaliavun tarpeita.

– Tietopolitiikkaa tarvitaan siihen, miten tätä tietoa päätetään hankkia ja käyttää, Paloniemi muistutti.

Paloniemi muistutti myös, että eettisesti käytettynä tekoäly, robotiikka ja alustatalous luovat kivijalkaa monimuotoiselle rajat ylittävälle yritystoiminnalle.

– Parhaimmillaan nämä mahdollisuudet kompensoivat erinomaisesti myös Suomen maantieteellistä sijaintia täällä Euroopan nurkassa. Yhteisistä pelisäännöistä pitää kuitenkin pystyä päättämään sekä kansallisesti että kansainvälisesti, Paloniemi sanoi.

Keskustelun avannut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) muistutti jo J.V. Snellmanin katsoneen aikanaan, että tietoa pitää käyttää isänmaan hyväksi.

– Jatkan tästä, että nyt tietoa tulee käyttää hyvinvoinnin, turvallisuuden ja kilpailukyvyn vuoksi. Tietopolitiikan visiona on, että Suomessa tieto ja teknologia palvelevat ihmistä turvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Vehviläisen mukaan selonteko tukee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta johtava maa tekoälyn soveltamisessa ja tietopolitiikassa.

– Tekoäly tarvitsee laadukasta tietoa, jotta sen ratkaisuihin voidaan luottaa. 

Vehviläisen mukaan tekoäly avaa aivan uusia mahdollisuuksia tiedon yhdistelyyn ja analyysiin.

– Voimme tehdä suurista tietomassoista aivan uusia havaintoja. Tämä on suuri mahdollisuus, mutta samalla siihen sisältyy merkittäviä riskejä, kuten me kaikki tiedämme.

Ministerin mukaan kehityksen nopeuden vuoksi yksiselitteisiä eettisiä sääntöjä ei voi asettaa, vaan tarvitaan eettinen viitekehys, joka kehittyy ja vahvistuu käytännön tiedon myötä.

Suurimman oppositioryhmän SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen piti eettisten asioiden huomioimista selonteossa erittäin hyvänä asiana.

–  Meidän kannattaa korostaa tätä asiaa myös EU-tasolla, sillä maailmalla on erilaisia intressejä tekoälyn hyödyntämisen suhteen tällä hetkellä.

Mäkisalo-Ropposen mielestä hiukan yleistettynä Yhdysvalloissa tekoälyn toivotaan hyödyntävän markkinoita, Kiinassa taas korostuu kansalaisten valvontamahdollisuudet.

– Tässä ristiriitaisessa tilanteessa on varmasti osittain vaikeakin korostaa, että teknologia, siis myös tekoäly, tulee saada palvelemaan ihmistä ja ihmisen tarpeita.

Mäkisalo-Ropponen sanoi käyttävänsä itse mieluummin sanaa tukiäly.

– Ja onneksi löysin sen sanan myöskin tästä selonteosta, hän kiitteli.

Mäkisalo-Ropponen näki, että Suomen pitäisi muistuttaa kansainvälisillä keskusteluareenoilla, että kaikissa tekoälyä koskevissa toimenpiteissä ja tavoitteissa tulisi kuvata myös se, miten ne vaikuttavat ihmisen arkeen.