"Keskusta ei tarkoita oikein mitään" – Suomenmaan blogistina aloittava Pekka Sauri hakisi puolueelle brändiä maalaisuudesta
Vihreiden perustajajäseniin kuuluva Pekka Sauri aloittaa tänä vuonna Suomenmaan verkkosivujen uutena blogistina.
Sauri epäilee saaneensa kutsun kirjoittajarinkiin, koska hän kirjoittanut viime aikoina maaseudusta ja etätöistä. MTV Uutisille kirjoittamassaan kolumnissa hän tunnustautui landepaukuksi, joka haluaa lopun maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelulle.
Siitä se ajatus sitten lähti, Suomenmaan verkkouutispäällikkö Henna Lammi myöntää. Saurin ajatuksia haluttiin lukea lisää Suomenmaastakin.
Lammi muistuttaa, että Suomenmaan tulee olla moniääninen, vaikka se onkin keskustan pää-äänenkannattaja.
– Siten keskustalaiset lukijat voivat peilata omia ajatuksiaan myös suhteessa muihin puolueisiin, Lammi sanoo.
Sauri toimi kolumnistina ja pilapiirtäjänä myös vuosi sitten lakkautetussa Vihreässä Langassa. Vihreiden puoluelehden lopettaminen tuli hänelle yllätyksenä.
– En pitänyt sitä viisaana, Sauri kertoo.
Hänen mielestään lehti oli kehittynyt erittäin hyvään suuntaan, ja mikä tärkeintä, se oli journalistisesti itsenäinen.
– Se nimenomaan teki lehden kiinnostavaksi. Oli erittäin virkistävää ja terveellistä, että puolueella oli varaa itsereflektioon rahoittamansa median kautta. Kriittinen journalismi on sparrausta kaikille organisaatioille, ja tietysti myös puolueelle, Sauri sanoo.
Helsingissä asuva Sauri vietti viime vuonna paljon aikaa poikansa mökillä Kemiönsaaressa. Hän uskoo, että koronan seurauksena etätöiden tekemisestä tulee entistä yleisempää.
– Nyt on jo nähtävissä sellainen trendi, että organisaatiot ja yritykset vähentävät toimistotilojaan, kun ihmiset siirtyvät enemmän liikkuvaan työhön.
Sauri ei pidä suuresti sanasta etätyö, koska se viittaa hänestä siihen, että työ sijaitsee oikeasti jossain etäällä olevassa rakennuksessa.
– Liikkuva työ kulkee mukana, missä ikinä ihminen onkin.
Sauri on ollut julkisuudessa sitäkin mieltä, että keskustan kannattaisi muuttaa nimensä maalaisliitoksi.
Lohkaisussa on oikeastikin perää, hän sanoo.
– Jos olisin brändäämässä keskustaa, niin ajattelisin, maalaispainotteisuus olisi vetävämpi asia kuin keskusta, joka ei tarkoita oikein mitään. Keskusta-sanaa on vaikea hahmottaa, mutta kaikki ymmärtävät maalaisliiton.
Saurin mielestä keskustan kannattaisi ehkä lyödä hanskat tiskiin ainakin etelän suurissa kaupungeissa.
– Jos minä olisin keskustalainen, niin varmasti tällaista miettisin kovaa vauhtia. En pidä ainakaan Helsingin valloitusta kummoisena menestystarinana, Sauri sanoo ja muistuttaa, että keskustalla on tällä hetkellä kaksi jäsentä pääkaupungin 85-jäsenisessä valtuustossa.
Sauri on toiminut Helsingin rakennus- ja ympäristötoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana 14 vuoden ajan. Nykyisin hän jakaa Twitterissä mielellään esimerkiksi Helsingin historiallisia kuvia.
– Yritän etsiä lisäinformaatiota alkuperäisille kuvateksteille. Näille kuville on selkeästi oma yleisönsä, Sauri sanoo.
Yleisöä hänelle tosiaan onkin sosiaaliseen mediaan kertynyt. Saurilla on Twitterissä noin 118 500 seuraajaa. Se on enemmän kuin yhdelläkään maakuntalehdellä on tilaajia, hän huomauttaa. Sauri yrittää myös kunnon median tavoin ylläpitää tilillään erilaisia osastoja ja aihealueita.
– Olen ikään kuin ison median päätöimittaja, ja minä olen myös ainoa henkilö joka päättää, mitä sinne kirjoitan. Minulla on tietysti ison median päätoimittajan vastuu siellä myös.
Sauri tuli 90-luvulla tunnetuksi Yölinja-ohjelmastaan. Ihmiset kertoivat psykologin koulutuksen saaneelle miehelle huoliaan suorassa radiolähetyksessä. Nykyisin Sauria kuullaan Radio Helsingin aalloilla keskusteluohjelmassa, jota hän vetää toisen sosiaalisen median vaikuttajan Suvi Auvisen kanssa.
Saurin mielestä kaikkien politiikkojen kannattaisi hyödyntää Twitteriä.
– Sehän antaa ihan ilmaisen median jokaiselle, joka haluaa sitä käyttää.
Sauri antaa yrityksensä nimissä viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median koulutusta elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle, ja työskentelee myös neuvonantajana viestintätoimisto Tekirissä.
Saurin mielestä keskusta ja vihreät ovat pystyneet toimimaan samassa hallituksessa “kohtalaisen rauhallisesti”.
– Voisi kuvitella, että suurimmat erimielisyydet ratkaistiin jo hallitusohjelmavaiheessa. Aika rauhanomaista on ollut siihen nähden, mitä se olisi voinut olla, hän pohtii.
Sauri sanoo keskustan ja vihreiden suhtautumisen ympäristöasioihin eroavan siinä, että jo vihreiden perustajajäsenet ajattelivat, etteivät ympäristöongelmat noudata kansallisvaltioiden rajoja.
– Tämä globaali näkemys puuttui keskustalta, sen luontosuhde oli paikallinen.
Sauri uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen nousee taas voimakkaasti hallituksen agendalle, kun koronatilanne rauhoittuu.
Ensimmäisessä Suomenmaan kirjoituksessaan Sauri pohtii keskustan tulevaisuutta. Blogin löydät täältä.