Keskuskauppakamarin Romakkaniemi esittää Natoon hakemista USA:n suojissa – salassa valmistellulla pelkistetyllä liittymissopimuksella jäsenyys voisi toteutua pikavauhtia
Suomen pitäisi hakea Natoon hankkimalla jäsenyydelle Yhdysvaltojen tuki ja valmistelemalla salaa yksinkertainen liittymissopimus, kirjoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi blogissaan.
Romakkaniemen mukaan USA:n diplomaattinen verkosto voisi myös kulissien takana varmistaa, että yhdelläkään Nato-maista ei ole mitään Suomen nopeasti käsiteltävää jäsenhakemusta vastaan.
– Lisäksi USA:lta pitäisi saada lupaus siitä, että sillä hetkellä, kun Suomi ilmoittaa jäsenyyden hakemisesta, USA ilmoittaa, että Suomella on sen kahdenväliset turvatakuut ja se siten kohtelee Suomea kuin Nato-maata.
Romakkaniemen mallissa tämän jälkeen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tekisivät yhteisessä kokouksessaan uuden tilannearvion turvallisuusympäristömme muutoksesta ja päättäisivät hakea Naton jäsenyyttä.
– Valmisteltu yksinkertainen liittymissopimus allekirjoitettaisiin pikavauhtia. Asia tuotaisiin julkisuuteen ja USA ilmoittaisi kahdenvälisistä turvatakuista Suomelle. Myös Iso-Britannia, Ranska ja Saksa voisivat tehdä vastaavat ilmoitukset, Romakkaniemi hahmottelee.
Romakkaniemen mukaan suosittujen ja luotettujen presidentin ja pääministerin yhteisilmoitus saisi taakseen vähintään 3/4 eduskunnasta sekä mielipidekyselyissä myös kansalaiset kannattamaan tehtyä linjausta.
– Ennalta varmistettujen Naton jäsenmaiden Suomen liittymissopimuksen ratifioinnissa kestäisi pari viikkoa, kunnes jäsenyys astuisi voimaan. Valtiojohto voi halutessaan toimia sovelletusti näin myös kesken parlamentaarisen selontekoprosessin.
Romakkaniemi huomauttaa, että Ruotsi ei ole Venäjän rajanaapuri, eikä sillä ole yhtä suuria riskejä liittyen Naton ulkopuolelle jäämiseen. Suomen pitäisi tehdä ratkaisunsa Ruotsista riippumatta, vaikka Ruotsille pitäisikin tarjota mahdollisuutta edetä asiassa Suomen kanssa yhdessä.
– Tämä olisi parasta myös sen suhteen, ettei huomio kiinnittyisi vain Suomeen.
Romakkaniemen mielestä lyhyen aikavälin riskien painottaminen tässä tilanteessa on inhimillistä. Naton ulkopuolelle jäämällä Suomi on asettanut itsensä vaikeaan tilanteeseen, jossa lyhyen aikavälin riskit liittymisestä ovat suuremmat kuin aiemmin.
– Toisaalta samalla näemme realistisesti Ukrainassa, mitkä pidemmän aikavälin riskit ovat.
Romakkaniemen mukaan hakemuksen riskit eivät saa estää tekemästä päätöksiä.
– Hakematta jättäminen vasta olisi kova päätös, jolla voi olla vakavia seurauksia, hän arvioi.