Keskioluen hinta, hoivakotien henkilöstömitoitus ja opiskelijoiden terveydenhuolto – monia muitakin muutoksia on luvassa, kun vuosi vaihtuu
Vuoden vaihtuminen tuo jälleen mukanaan muutoksia kansalaisten arkeen muun muassa veronkorotuksina. Muutoksia tulee myös työntekijöiden, eläkeläisten ja vanhusten sekä opiskelijoiden elämään.
Esimerkiksi alkoholivero nousee ensi vuonna. Valtiovarainministeriön mukaan keskimäärin veronkorotus on noin viisi prosenttia.
Tammikuusta alkaen 0,33 litran keskioluen, siiderin ja lonkeron hinta nousee keskimääriin kolme senttiä. Viinipullo kallistuu 22 senttiä ja puolen litran viinapullo 38 senttiä.
Lisäksi tupakkaveron korotukset jatkuvat. Ensi vuonna tupakka-askin hinta nousee noin 45 senttiä.
Myös lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy. Veronmaksajien keskusliiton mukaan öljylämmitteisen omakotitalon, jossa kulutus on 2 200 litraa vuodessa, lämmityskustannukset kasvavat noin 74 euroa vuodessa. Kaukolämmitteisen omakotitalon lämmityskustannukset kasvavat keskimäärin noin 38 euroa vuodessa.
Parafiinisen dieselin verotuki, viisi senttiä litralta, poistuu asteittain vuoteen 2023 mennessä. Ensi vuonna veronalennus pienenee neljään senttiin litralta, valtiovarainministeriö kertoo.
Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan palkkaverotus kiristyy ensi vuonna kokonaisuudessaan hieman tästä vuodesta. Palkansaajien veroporosentit nousevat eri palkkatasoilla 0,2–0,3 prosenttiyksikköä. Eläkkeensaajien veroprosentit pysyvät suunnilleen ennallaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö lyhensi lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa koronavirusepidemian takia tilapäisesti viiteen päivään. Ensi vuoden alusta ilmoitusaika palaa takaisin 14 päivään.
Samalla myös työntekijän takaisinottovelvollisuuden pidennys päättyy. Vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien takaisinottoaika on neljä tai kuusi kuukautta, aiemman yhdeksän kuukauden sijaan.
Työnantajalla on ollut oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tilapäinen muutos päättyy myös vuodenvaihteessa.
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus nousee ensi vuonna, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Vuoden alusta alkaen henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, kun se on nyt ollut 0,5 työntekijää.
Mitoitus nousee asteittain niin, että vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.
Lakisääteinen vähimmäismitoitus koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan 0,9 prosenttia vuoden alusta, STM kertoo. Korotuksen jälkeen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen noin 6 800–8 400 euroa vuodessa.
Lisäksi elinaikakerroin pienentää vuonna 1959 syntyneiden ensi vuonna alkavia vanhuuseläkkeitä noin viisi prosenttia, STM kertoo.
Vuoden alusta ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa, STM kertoo.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tuottaa opiskeluterveydenhuollon palvelut ensi vuodesta alkaen yliopisto-opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoille. Muutoksen piirissä on noin 270 000 korkeakouluopiskelijaa, YTHS kertoo.
Opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle, joka kerää jatkossa korkeakouluopiskelijoilta terveydenhoitomaksun. Maksu on 35,80 euroa lukukaudessa vuonna 2021. Opiskelija ei saa laskua, vaan maksu pitää maksaa oma-aloitteisesti, YTHS muistuttaa.
Opintolainaa ottaneet opiskelijat voivat saada joustoa lainahyvityksen tai -vähennyksen saamiseen koronaepidemian takia, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö.
Syyslukukauden 2020 aikana korkeakoulututkinnon suorittanut lainansaaja on oikeutettu hyvitykseen tai vähennykseen, vaikka tutkinnon suorittaminen olisi viivästynyt yhdellä lukukaudella.
Opiskelijan tulee osoittaa, että opintojen viivästyminen johtuu koronaepidemiasta esimerkiksi koulutilojen sulkeutumisen tai pakollisen harjoittelun estymisen takia.
Rakennusten paloturvallisuudesta tulee voimaan uusi asetus, jolla pyritään edistämään palomääräysten materiaalineutraaliutta ja pienentää rakentamiskustannuksia.
Muutos helpottaa esimerkiksi suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä, ympäristöministeriö kertoo.
Lisäksi marraskuussa hallitus linjasi, että uusiin useamman asunnon rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat, huoneistokohtaiset vesimittarit lämpimälle ja kylmälle vedelle. Jatkossa vesilaskutuksen tulee perustua mitattuun kulutukseen.
Olemassa olevien taloyhtiöiden tulee siirtyä kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa, kun niihin asennetaan putkiremontin yhteydessä huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit.
Huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen uusiin rakennuksiin säädettiin pakolliseksi jo 2011 ja putkistosaneerausten yhteydessä vuonna 2013. Mittareiden käyttämisestä kulutusmittaukseen ja kulutuksen mukaiseen laskutukseen ei ole aikaisemmin säädetty, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.
Ensi vuonna voi saada 1 000–2 000 euron palkkion romuttaessa yli kymmenen vuotta vanhan auton, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista voi hakea romutuspalkkiota, jos romutetun auton tilalle hankkii uuden auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelipun tai liikkumispalveluita.
Vuoden alusta passien hinnat nousevat, jos niitä ei haeta verkossa, kertoo sisäministeriö. Perinteisen käyntiasioinnin kautta haetun passin maksu on 58 euroa, kun viime vuonna hinta oli 51 euroa. Sähköisesti haetun passin hinta pysyy 52 eurossa.
Henkilökortteihin tulee euron korotus. Käyntiasioinnin kautta haettu henkilökortti maksaa vuoden alusta 55 euroa ja sähköisesti haettu 49 euroa.
Vuoden vaihtuessa moni kunta vaihtaa maakuntaa, kertoo valtiovarainministeriö.
Etelä-Savosta Heinävesi siirtyy Pohjois-Karjalaan, ja toinen Etelä-Savon kunta Joroinen siirtyy Pohjois-Savoon. Kymenlaaksosta Iitti siirtyy osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa, Keski-Suomesta Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaalle. Isokyrö siirtyy Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.
Satakunnassa Honkajoen kunta yhdistyy Kankaanpään kaupunkiin.
Suomi nostaa vastaanottamiensa kiintiöpakolaisten määrää ensi vuonna 850 henkilöstä 1 050 henkilöön. Määrä arvioidaan vuosittain, ja se vaihtelee hallitusohjelmassa 850:n ja 1050:n välillä turvapaikanhakijoiden kokonaismäärästä riippuen.
Suomen on tarkoitus vastaanottaa yhteensä muun muassa 550 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 250 kongolaista pakolaista Sambiasta. Lisäksi Suomi vastaanottaa 130 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Nigeriin tai Ruandaan.
Suomi varautuu myös 120 pakolaisen vastaanottoon ilman kansalaisuus- ja aluerajausta, mukaan lukien hätätapaukset.