Hallitus haluaa tarjota kaikille peruskoululaisille harrastuksen, ja siihen on varattu miljoonia euroja – Sauvossa tarjolla on esimerkiksi parkouria ja koodausta

Harrastustakuu

Hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun tavoitteena on saada jokaiselle lapselle ja nuorelle ilmainen harrastus. Mutta kuinka se onnistuu pienemmällä paikkakunnalla?

Vajaan 3 000 asukkaan Sauvo on mainio esimerkki siitä, että myös oppilaat, jotka asuvat taajaman ulkopuolella ja ovat koulukuljetuksessa, voivat harrastaa.

–  Me aloitimme harrastustoiminnan pienimuotoisesti syksyllä. Uutta on, että harrastus on heti koulupäivän jälkeen. Aina ei tarvitse sitä rumbaa, että mennään koulusta kotiin ja sitten harrastukseen, kertoo Sauvon sivistysjohtaja Elli Sainio. 

–  Kerrankin kuljetusoppilaatkin pääsevät, kun harrastus on suoraan koulun jälkeen, hän jatkaa. 

Jos esimerkiksi koulu loppuu aiemmin, lapsi tai nuori voi hypätä onnikkaan vasta harrastuksen jälkeen.

Harrastustakuun toteuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeen, jossa kunnat ovat saaneet hakea rahaa harrastusten järjestämiseksi. 

Hanke on käynnistynyt osassa kuntia tämän vuoden alussa. Ensi syksylle kunnat voivat hakea avustusta harrastusten järjestämiseen viimeistään maaliskuun alussa. Harrastukset on suunnattu perus- ja lisäopetuksen oppilaille. 

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan mallin tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa, asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta.

Viime syksynä toteutetun koululaiskyselyn mukaan yli puolet koululaisista haluaisi harrastuksen. Alakoululaisten toiveharrastuksia kautta maan ovat esimerkiksi parkour, kiipeily, ruuanlaitto ja eläinkerho. Yläkoululaisten suosikkeja ovat esimerkiksi kuntosali, laskettelu, ruuanlaitto ja keilailu.

Sauvossa toteutettiin oma kysely, jonka mukaan kunta päätti vajaa kymmenen järjestettävää harrastusta oppilaiden toiveiden mukaan. Nyt tarjolla on monia harrastuksia kuten parkouria, koodausta, kiipeilyä, kokkikerho ja bändikerho. 

– Kyllähän me siinä hetki mietittiin, että mistä ihmeestä me löydetään tänne joku parkouraaja, Sainio naurahtaa. 

Opettaja kuitenkin löytyi, ja nyt lapset pääsevät loikkimaan.

Mukana on yhteistyökumppaneita Tampereen yliopistosta Varsinais-Suomen kiipeilyseuraan ja 4H:hon.

– Harrastukset on järjestetty yhteistyössä, eikä soraääniä ole kuulunut. Luottamushenkilötkin olivat innoissaan ja keksivät monia harrastusideoita, kuten metsästyksen, painin ja kielikerhon, Sainio iloitsee. 

Sauvossa on tehty kovasti töitä harrastusten järjestämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen Iina Berdenin mukaan hankkeessa isoin vastuu onkin kunnilla ja harrastukset räätälöidään aina paikallisten lasten ja nuorten toiveiden mukaan.

– Kunnat hakevat avustusta ja järjestävät ja toteuttavat harrastuksen omassa kunnassaan. Heillä pitää koota harrastajien joukko, kuulla lapsia ja tehdä harrastuslukujärjestykset, Berden kertoo.

Berdenin mukaan malli halutaan juurruttaa käyttöön ympäri maan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut yhteydessä kaikkiin kuntiin ja niille on kerrottu hankkeesta, mutta hyväksyttyjä hakemuksia tuli silti ensimmäisessä vaiheessa vain 112.

Avustuksiin oli varattu tässä vaiheessa 9,5 miljoonaa euroa, mutta rahaa jaettiin vain 6,4 miljoonaa euroa. Avustus kattaa nyt yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta.