Kesäkauden hilpeä päättäjäisjuhla muuttuu oululaisyökerhossa yt-neuvotteluiksi: ”Ministeri Kiurun viesti oli tylyä tekstiä”

Aukiolorajoitukset

Oululaisessa Jumpru Pubissa oli tarkoitus viettää tulevana sunnuntaina kesäkauden päättäjäisjuhlaa henkilökunnalle.

Hilpeäksi kaavaillun tilaisuuden luonne muuttui ratkaisevasti hallituksen tiistai-iltaisen infon seurauksena.

Yökerhoille määrätty aukiolorajoitus (anniskelun loppuminen klo 24, kiinni klo 01) oli märkä rätti alan toimijoiden kasvoille, vei pohjan pois kannattavalta liiketoiminnalta ja seuraukset näkyvät välittömästi.

– Nyt kutsutaan sitten henkilökunta koolle, jutellaan yhdessä, syöpästään jotain ja sitten jaetaan lomautuslaput, kuvailee ravintoloitsija Ari Flinck tulevan illan teemoja.

Flinck pyörittää yhtiökumppaninsa Ari Laakkosen kanssa Oulun suosituimpiin yökerhoihin kuuluvia Jumpu Pubia ja Ravintola Kaarlenholvia sekä Oluthuone Leskistä.

Kaksikko seurasi hallituksen infoa totisin ilmein, vaikka sisältö oli jo ennakkoon odotettavissa.

– Yökerhon omistajina olemme tottuneet valvomaan. Mutta nyt ovat muutkin kuin yöunet vähissä. Ministeri Kiurun viesti oli tylyä tekstiä. Onhan tämä aivan kauhea tilanne, Laakkonen päivittelee.

Viikon jokaisena päivänä auki oleva firma joutuu hänen mukaansa kovien toimien eteen.

– Eniten hirvittää miten työntekijöillemme käy. Lomautukset koskevat meillä yli 40 henkeä. Vain muutamalle voimme sanoa, että nähdään huomenna. Toisille taas pitää sanoa, että toivottavasti nähdään vielä tänä vuonna.

Mikäli epävarmuus jatkuu yhtään pidempään, ovat väistämättä edessä myös irtisanomiset.

Kaikkiaan vaikutusten on laskettu koskettavan koko maassa noin 20 000 ravintola-alan työntekijää. Alan vetovoima alkaa nykymenolla rapistua.

– Yksi työntekijä on meiltäkin tämän takia jo lähtenyt muihin töihin ja kaksi opiskelemaan. Kaikkein hirveintä on, ettei tulevasta tiedetä yhtään mitään. Siihen ei infossa tullut mitään valaisua eikä edes minkäänlaista toivoa tuovaa rohkaisua, Laakkonen ihmettelee.

Jumpru Pubin istuimilla on lähiaikoina tyhjää tilaa, kun aukiolorajoitukset astuvat voimaan. (Kuva: Mikko Eronen)

Pohjoisen pääkaupungissa harmitellaan sitä, että alueellista näkökulmaa tai erilaisia tartuntalukuja ei otettu päätöksessä millään lailla huomioon.

– Helpompi tämä päätös olisi ollut ottaa vastaan, jos sitä olisi perusteltu todellisella tiedolla eri alueiden tilanteesta. Nyt pantiin kaikki alan toimijat kerralla ahdinkoon. Jos yksittäisiä tautiryppäitä alueella ilmenee, niin ne olisi pystytty kyllä hoitamaan kuten esimerkiksi Mikkelissä tehtiin, Ari Flinck toteaa.

Ravintola-alan yrittäjät eivät edelleenkään sulata mielikuvaa, jonka mukaan yökerhot ja niiden viimeiset aukiolotunnit olisivat jotenkin erityisiä viruslinkoja.

– Kyse on isosta imagohaitasta, mutta mitään luotettavaa tutkimustietoa asian todenperäisyydestä ei ole olemassa. Toisaalta esimerkiksi Pirkanmaalla tietyn jakson 180 tartunnasta vain viisi jäljitettiin ravintoloihin. Iso-Britanniassa tämä osuus oli vain kolme prosenttia, vaikka se on sentään pubikulttuurimaa, Flinck selvittää.

Yökerhojen liikevaihdon kannalta jokaisella sesonkiajan aukiolotunnilla on äärettömän iso merkitys. Matkailu- ja ravintola-alan toiveet nykyistä lievemmistä rajoituksista kaikuivat nyt kuuroille korville.

– Varsinainen tulos tehdään yön muutaman tunnin aikana. Kun joudumme laittamaan hanat kiinni puoliltaöin, myynti jää korkeintaan parinkymmeneen prosenttiin siitä, mitä se olisi jos saisimme palvella esimerkiksi kello kahteen asti, Ari Laakkonen arvioi.

Laakkonen ei uskalla edes ajatella, mitä tapahtuisi jos anniskelu pitäisi lopettaa vielä uutta määräystäkin aikaisemmin, esimerkiksi kello 22.

– Ainoa vaihtoehto saada vakuutuksesta korvauksia olisi se, että aluehallintovirasto sulkisi koko paikan. Ja sekin työllistäisi vain byrokraatteja.

Yökerhoissa on otettu turvamääräykset tarkasti huomioon. (Kuva: Mikko Eronen)

Flinckin ja Laakkosen yritys selvisi kevään ja alkukesän koronaseisokista suhteellisen kuvin jaloin.

– Vain sen ansiosta, että kassassa oli jonkin verran puskuria. Jumprun osalta saimme vuokranantajilta joustoa, Leskisen osalta emme saaneet. Onneksi pystyimme lainaamaan työntekijöillekin rahaa tarvittaessa. Pankkilainaan jouduimme toki itsekin turvautumaan, Ari Laakkonen selvittää.

Nyt tilanne ei ole alkuvuoden koettelemusten jäljiltä läheskään yhtä hyvä.

– Tappion tekeminen loppui 12. heinäkuuta. Sen jälkeen pystyttiin tekemään jopa vähän voittoa. Tästä eteenpäin jatkuu taas tappion tekeminen ties kuinka pitkäksi ajaksi, Ari Flinck toteaa.

Yökerhojen sulkemisella on hänen mukaansa vaikutus myös monen muun ravintoloissa toimivan viiteryhmän toimintaan.

– Meillä järjestetään normiaikoina paljon erilaisia opiskelijoiden tapahtumia ja elävän musiikin keikkoja. Nyt nämäkin jäävät pois kun mitään ei voi suunnitella pidemmällä tähtäimellä. Eletään korkeintaan viikkoa kerrallaan.