Kesähakkuita rajoitetaan lailla lintujen suojelemiseksi – "Se on oikein ja tärkeää, mutta…"
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) esitteli eduskunnalle lintujen pesintäaikaisiin metsähakkuisiin tulevia rajoituksia.
EU:n vaatimat muutokset pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian, jotta ne suojaisivat linnustoa jo tulevana pesintäkautena.
Laki kieltäisi jatkossa puunkorjuun pesintäaikaan linnustollisesti rikkailla alueilla, kuten rehevissä lehtometsissä, korvissa ja rannoilla. Lisäksi metsänomistajille ja hakkuiden toteuttajille tulisi velvollisuus arvioida alueen linnusto ja suojella havaittuja pesiä sekä säästää linnuille tärkeitä isoja haapoja ja kolopuita.
Erityisen tiukka suoja tulisi harvalukuisille petolinnuille, joiden pesien läheisyydessä häiritsevä toiminta kiellettäisiin kokonaan.
Hanke vaatii muutoksia metsälakiin, luonnonsuojelulakiin sekä metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin.
Essayah korosti, että lakimuutokset selkeyttävät pelisääntöjä ja tuovat ennakoitavuutta niin metsänomistajille kuin puunostajillekin.
Oppositiopuolue keskustan kansanedustajat varoittivat hallitusta liiallisesta sääntelystä ja metsänomistajien omaisuudensuojan vahingoittamisesta. Hannu Hoskosen (kesk.) mielestä EU:n ”hirvittävä vallanhimo” on ”valtava ongelma”.
– Tässä ollaan raakasti menossa yksityistä omaisuutta määrittelemään EU:sta.
Hoskonen vertasi hakkuurajoituksia EU:n yhteisvelkaan ja toisten maiden velkojen takaamiseen.
– Tämä on sitä samaa ketjua, jolla Euroopan unioni lähtee tekemään meidän metsissämme tätä työtä ja valloittaa pikkuhiljaa sen alueen Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sille kuulu.
Keskustan Anne Kalmari oli samoilla linjoilla.
– Jälleen kerran noviisina teemme EU-lainsäädäntöä, jota olisi vielä voinut välttää, hän näki.
– Ei ole oikein, että omaisuudensuojaa vahingoitetaan jatkuvasti tämäntyyppisillä esityksillä, joissa meidän metsänkäyttöä ohjataan EU:sta käsin, vaikka metsäpolitiikan piti olla kotoisissa käsissä.
Kalmarin mukaan vähintä olisi, että omaisuudensuoja-asia tutkittaisiin vielä perustuslakivaliokunnassa ja mahdollistettaisiin se, että ajouria voisi tehdä sielläkin, missä itse hakkuuta ei voisi tehdä.
– Kyllähän ne puut on pois kuljetettava esimerkiksi saarista tai viereisiltä metsälöiltä.
Vesa Kallio (kesk.) totesi, että Suomessa leimikot eli hakattavaksi suunnitellut metsäalueet ovat pieniä.
– Niiltä korjattava puusto pitää pystyä tosiaankin kuljettamaan erilaisten maasto- ja maaperäolosuhteiden läpi tienvarteen, josta se kuljetetaan edelleen. Tätä ei ole riittävällä tavalla otettu tässä esityksessä huomioon. Tässä sallittaisiin vain vanhan ajouran käyttö rajoitusaikana ja rajoituskohteilla.
Kallion mukaan tätä voi verrata harmaaseen suojeluun.
– Tällainen harmaa rajoittaminen vaikeuttaisi puun tasaista saatavuutta ja asettaisi myös metsänomistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Rajoitteista kärsisivät myös ne, joita rajoitukset eivät suoraan koske.
Pääministeripuolue kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola totesi, että esityksessä on kyse suomalaisen työn ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta.
– Me kaikki ymmärrämme, että lintujen pesintä on turvattava. Se on oikein ja tärkeää, mutta se on tehtävä järkevästi.
– Pesimäaikainen sääntely tulee EU:sta, mutta meidän tehtävämme on sovittaa se suomalaisiin olosuhteisiin.
Jukkolan mukaan Suomen laajat metsät ja metsätalouden merkitys huoltovarmuudelle vaativat toisenlaista lähestymistapaa kuin tiheään asuttu Keski-Eurooppa.
– Suomessa tämä ei ole uusi asia. Metsäalan ammattilaiset osaavat jo nyt huomioida pesinnän arjen työssään. Meidän on luotettava tähän osaamiseen.

Oppositiossa vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajilla oli toinen ääni kellossa.
Tiina Elo huomautti, että metsien kesäaikaisissa hakkuissa tuhoutuu vuosittain arviolta 100 000 linnunpesää ja puoli miljoonaa linnunpoikasta.
– Kesähakkuiden pinta-ala on Suomessa lähes kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan monien lintujen kannat ovat romahtaneet ja aiemmin tavallisetkin metsälajit, kuten hömötiainen, ovat käyneet harvinaisiksi.
Elon mukaan hallituksen ehdottamilla muutoksilla lintujen pesimärauhaa ei turvata.
– Esityksessä kesäaikaisten hakkuiden ulkopuolelle rajattaisiin vain hyvin pieni määrä metsistä. Samoin haitan tahallisuus määriteltäisiin niin, että se käytännössä mahdollistaisi laajan kesäaikaisten hakkuiden jatkamisen pesien tuhoutumisesta piittaamatta.
Vihreiden Jenni Pitko sanoi, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä vastuu kuuluu eduskunnalle.
– Nyt tämä esitys tuo pienen parannuksen, mutta parempi olisi niin, että me kiellettäisiin kaikista metsistä nämä kesäaikaiset hakkuut, kuten tämän lintudirektiivin tavoitetta tulee tulkita.
– Täytyy myös muistaa, että kesäaikaisten hakkuiden lopettaminen ei vähentäisi puunmyyntiä näistä metsistä, vaan puunmyynti sitten tapahtuisi muina vuodenaikoina, Pitko sanoi.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä oli myös sitä mieltä, että tehokkainta ja yksinkertaisinta luonnonvaraisten lintujen suojelua olisi kieltää hakkuut kokonaan lintujen pesimäaikana.
Keskustan Tuomas Kettunen oli sitä meiltä, että tällaiset EU:n suunnalta tulevat esitykset kannattaa katsoa kansallisessa päätöksenteossa siten, että sekä luonto että metsänomistaja voittavat.
– Tänä päivänä suomalainen metsänomistaja on luonnon ystävä.
Kettusen mukaan hakkuita ei pitäisi lintujen pesimäaikaan kokonaan lopettaa, vaan ”etsittäisiin se kultainen keskitie”.
Mikko Savolan (kesk.) mukaan metsäala huomioi jo lintujen pesintää siten, että hakkuita vältetään niissä kohteissa.
– Jos kiellettäisiin kaikki, sillä olisi valtava merkitys Suomen kansantalouteen.
– Tuoko tämä laki nyt semmoiset selkeät linjaukset, jotka kuitenkin mahdollistavat metsätalouden käytön myös tulevaisuudessa, Savola kysyi.
Keskustan Eerikki Viljanen halusi myös tietää, koskevatko rajoitukset koskevat nimenomaan hakkuita ja päätehakkuita, mutta eivät muita metsänhoidollisia toimenpiteitä, joita metsissä saatetaan pesimäaikana tehdä.
Ministeri Essayah summasi, että kyse on pitkälti siitä, että metsäsektorin jo nyt noudattamat menettelytavat nostetaan lain tasolle.
– Ei tule mitään uusia säännöksiä, vaan ne hyvät säännökset nostetaan sellaisinaan.
Essayahin mukaan puuhuolto pelaa jatkossakin.
– On tärkeää huomioida, että ei maa‑ ja metsätalouden harjoittaminen sinällänsä ole sellaista toimintaa, jolla pyritään tarkoituksellisesti esimerkiksi lintujen elämää häiritsemään, vaan se on sitä normaalia rinnakkain elämistä, mitä me ihmiset ja luonto keskenämme toimitamme.
Essayah ei kannattanut totaalikieltoja hakkuille kesäaikana.
– Täytyy muistaa se, että lintuja kuolee erittäin runsaasti liikenteessä, lintuja kuolee lentämällä ikkunoihin.
– Kenellekään ei ole tullut mieleen, että kielletään taloista ikkunat tai kielletään autolla ajaminen sen takia, että lintuja kuolee myöskin liikenteessä.
Essayahin mukaan näihin asioihin ei kohdisteta katseita, toisin kuin metsätalouteen.