Kemian Nobel meni geenisakset kehittäneille tutkijoille – Torstaina julkistetaan kirjallisuuden nobelisti
Kemian Nobel-palkinnon saavat ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna geenimuokkauksen kehittämisestä, ilmoitti Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia.
Tutkijat kehittivät geenisaksiksi (CRISPR/Cas9) kutsutun menetelmän, jonka avulla ihmisten, eläinten tai kasvien perimää on mahdollista muuttaa hyvin tarkasti lisäämällä tai poistamalla siitä jaksoja.
Tiedeakatemian mukaan keksintö on mullistanut molekyylitason biotieteitä ja myötävaikuttaa muun muassa uusien syöpähoitojen kehittämiseen. Geenisakset antavat myös lisää toivoa mahdollisuuksille parantaa perinnöllisiä sairauksia.
– Geenisakset ovat vieneet biotieteet uudelle aikakaudelle, mistä on monin tavoin suurta hyötyä ihmiskunnalle, tiedeakatemia toteaa palkitsemisperusteissaan.
Charpentier ja Doudna tekivät löytönsä vuonna 2012, minkä jälkeen geenisaksien käyttö on laajentunut räjähdysmäisesti.
Tiedeakatemian mukaan geenisakset ovat johtaneet moniin tärkeisiin löytöihin tieteellisessä perustutkimuksessa, mutta myös muun muassa mahdollistaneet kuivuutta ja tuholaisia kestävien viljelylajien kehittämisen.
Lääketieteen puolella taas on geenisaksien ansiosta käynnissä kliinisiä kokeita uusien syöpähoitojen kehittämiseksi.
Aiemmin tällä viikolla Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia palkitsi hepatiitti C -viruksen löytäjät lääketieteen ja avaruuden mustien aukkojen tutkijat fysiikan Nobel-palkinnoilla.
Huomenna Tukholmassa julkistetaan kirjallisuuden nobelistin nimi. Perjantaina huomio siirtyy Osloon, missä paljastetaan henkilö tai järjestö, jolle myönnetään Nobelin rauhanpalkinto.