"Kehitys on todella huolestuttavaa" – 115 peruskoulun rehtoria kertoo nyt lasten mielenterveysongelmista
Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat alati yleistyvä ongelma kouluissa. Kyselyssä peräti 86 prosenttia rehtoreista kokee mielenterveyshaasteiden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.
Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten toteuttamaan kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 115 suomalaisten ala- ja yläkoulujen rehtoria eri puolilta maata.
Vuoden takaisessa vastaavassa kyselyssä 93 prosenttia arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen, kun kaksi vuotta sitten vuonna 2022 vastaava luku oli 77 prosenttia. Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi oppilailla rehtorit arvioivat ahdistuneisuuden.
Ahdistuneisuuden nostaa tuoreessa kyselyssä esille peräti 90 prosenttia vastaajista. Se on myös yksi selittävä tekijä kouluakäymättömyyden taustalla.
Rehtorikyselyyn vastanneista 75 prosenttia tunnistaa yhteyden lasten mielenterveyshaasteiden sekä heikentyneiden oppimistulosten välillä.
– Herättävää ja huolestuttavaa edelleen on rehtoreiden käsitys, että ongelmat ovat lisääntyneet – kuten vastaavassa kyselyssä on ollut aikaisemminkin. Kehitys on todella huolestuttavaa, HUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sanoo tiedotteessa.
Kouluakäymättömyyttä vähintään kohtalaisena ongelmana koulussaan pitää 68 prosenttia vastanneista rehtoreista ja 44 prosenttia vastaajista kokee kouluakäymättömyyden lisääntyneen kevätlukukauden 2024 aikana koulussaan.
Ahdistuneisuus nousee esiin myös kouluterveyskyselyissä myös lasten raportoimana.
– Ahdistuneisuuden lisääntymiseen pitää tarttua, mutta on syytä muistaa, että ahdistuksen tunne myös kuuluu elämään. Sen osalta tärkeää olisi esimerkiksi pyrkimys resilienssin kehittämiseen, jossa vanhempien merkitys on suuri, mutta johon myös päivähoito ja koulu voivat vaikuttaa, Repokari sanoo.
Kysely kertoo yhteisöllisyyden heikentymisestä ja häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä.
40 prosenttia rehtoreista kokee yhteisöllisyyden heikentyneen koulussaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla oppilaiden häiriökäyttäytymisen koulussaan tunnistaa vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi peräti 77 prosenttia vastaajista. 57 prosenttia vastaajista sanoo häiriökäyttäytymisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.
39 prosenttia rehtoreista arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana ja vähintään kohtalaisena ongelmana väkivaltaista käyttäytymistä pitää 57 prosenttia vastaajista.
Rehtorikyselyn vastauksissa kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä oppilaiden keskuudessa nousee vahvasti esille. 92 prosenttia vastaajista nostaa kasvaneen palvelukysynnän kolmen merkittävimmän mielenterveyteen liittyvän haasteen joukkoon. Tällä hetkellä resurssit ja hoitojärjestelmät eivät pysty toivotulla tavalla vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Repokarin mukaan koulujen resurssikysymysten vastaukset olivat odotettuja.
– Hoitopolkujen toimimattomuus on niin ikään tiedossa oleva asia, jolle on valitettavan vähän pystytty tekemään vuosien saatossa. Tilanne on joillakin alueilla hiukan parantunut, mutta edelleen perustason lasten mielenterveyden hoitojärjestelmät ovat hajallaan ja vastuut epäselvät, hän kertoo.
Rehtorikyselyyn vastanneista 94 prosenttia kertoi, että oppilaiden puhelinten käyttöä rajoitetaan koulussa ainakin jollain tasolla.
– Ilahduttavaa oli, että valtaosassa kouluja oli joitakin rajoituksia kännykän käytössä. Pitäisin tärkeänä myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun tuomista kouluun sekä erillisinä tietoiskuina lapsille ja vanhemmille että opetusohjelmaan sisällytettynä. Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa, Repokari näkee.