Tuore raportti: Käytettyjen sähköautojen markkinoita pitäisi tukea vahvemmin

Päästötavoitteet

Käytettyjen sähköautojen markkinat kaipaisivat tukea, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Eva Heiskanen.

Heiskanen on ollut mukana tekemässä juuri julkaistua raporttia, jossa selvitetään ohjauskeinoja kotitalouksien hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tärkeä tekijä päästötavoitteiden saavuttamisessa on Heiskasen mukaan autokannan sähköistyminen. Sähköistyminen kuitenkin vaatii uusia ajoneuvoja ja akkuja, mikä puolestaan aiheuttaa päästöjä.

Hintavat sähköautot eivät ole kaikkien saatavilla. Heiskasen mukaan sähköautoja pitäisi ohjata ihmisille, joilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä.

– Moni suomalainen ei ole koskaan ostanut autoa uutena, Heiskanen muistuttaa STT:n haastattelussa.

Uudessa hallitusohjelmassa sähkö- ja kaasuautot mainitaan kohdassa, jossa kerrotaan hallituksen haluavan kehittää muun muassa autojen latausverkkoa sekä veroporrastuksia riippuen auton polttoaineesta.

Kotitalouksien liikkumisen päästöt vähenevät 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, sanoo valtioneuvoston raportti. Tämä johtuu suurelta osin henkilöautokannan sähköistymisestä ja biopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvamisesta.

Liikenne aiheuttaa noin 25 prosenttia suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä. Tästä liikenteen aiheuttamasta osuudesta noin 70 prosenttia johtuu henkilöautojen käytöstä.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämispäällikkö Ari Nissisen mukaan erilaisten ohjauskeinojen on toimittava kokonaisuutena ja samaan suuntaan, ei toisiaan vastaan.

Valtio on tukenut muun muassa joukkoliikenteen järjestämistä sekä kävelyn ja pyöräilyinfran rakentamista. Toisaalta verotuksella on tuettu yksityisautoilua muun muassa työmatkojen verovähennyskelpoisuuden kautta.

Raportin tekoon osallistunut Nissinen sanoo STT:lle, että voisi ajatella, että esimerkiksi energia- ja ilmastostrategia hoitaa hiilijalanjäljen pienentämisen niin, että kuluttajia ei tarvitse vaivata asialla.

– Siellä kuitenkin odotetaan, että ihmiset ostavat maalämpöpumppuja, energiaremontteja ja sähköautoja. Loppujen lopuksi kuluttajat tekevät päätökset.

Nissisen mukaan on tärkeää ottaa huomioon ihmisten erilaiset mahdollisuudet panostaa muun muassa teknologiaan. Esimerkiksi joillakin alueilla asuntojen arvot ovat niin matalalla, ettei maalämpöjärjestelmään välttämättä saa lainaa.

– Silloin investointeja olisi hyvä tukea. Muutoksen pitää olla reilua ja oikeudenmukaista, Nissinen sanoo.

Heiskanen lisää, että Suomi on mukana rahoitusinstrumentissa, jonka on tarkoitus taata kansalaisille ja yrityksille edullisia lainoja muun muassa energiakorjauksiin ja sähköajoneuvoihin. Tällainen tuki voi auttaa heitä, joilla ei ole varaa esimerkiksi investoida sähköautoon.

Heiskasen mukaan asiat, joiden ei välttämättä ajattelisi liittyvän hiilijalanjäljen kokoon, vaikuttavat siihen myös. Hän sanoo, että lyhyellä aikavälillä esimerkiksi koulujen ja terveydenhoidon keskittäminen vaikuttaa hiilijalanjälkeen, sillä se lisää autoliikenteen määrää.

Heiskanen korostaa myös, että kevyen liikenteen toimivuudella on paljon merkitystä.

– Kevyen liikenteen infra on monessa kohti aivan kamalassa kunnossa, ja on paljon paikkoja, joissa lasta ei uskalla päästää kouluun pyörällä, koska piennar on muutaman sentin levyinen.

Raportin mukaan jo tehtyjen päätösten ja päästövähennyksiä vahvistavien keinojen yhdistelmällä kotitalouksien hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää lähes puoleen vuosina 2016–2035.

Raportissa katsotaan, että ohjausta tulisi vahvistaa muun muassa liikkumistarpeeseen, kulkutapoihin ja sähköistymisen kohdentumiseen vaikuttamalla. Yhteensä raportissa on erilaisia ohjauskeinoja vähintään 80.

– Ei ole olemassa hopealuotia. Jos halutaan vähentää päästöjä, pitää tehdä paljon pieniä asioita, Heiskanen sanoo.

Tutkimuksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto sekä Luonnonvarakeskus. Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaa.