Kaupan ala suhtautuu Suomessa nihkeästi ajatukseen hedelmien ja vihannesten muovikiellosta – "Aika radikaalilta kuulostaa"
Kaupan alalla Suomessa suhtaudutaan torjuvasti Ranskan muovipakkauskieltoon. Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen ei haluaisi Ranskan mallia Suomeen. Myös S- ja K-ryhmissä ajatukseen muovin täyskiellosta suhtaudutaan epäillen.
– Aika radikaalilta kuulostaa, sanoo S-ryhmän marketkaupan vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi.
Ranskassa iso osa hedelmistä ja vihanneksista on pakattava ensi vuoden alusta alkaen muuhun kuin muoviin. Muovipakkauskielto koskee muun muassa kurkkuja, tomaatteja, paprikoita, perunoita, porkkanoita, sipuleita, banaaneja, omenia sekä erilaisia sitrushedelmiä. Kaikkiaan lista kattaa noin 30 eri vihannesta ja hedelmää.
Joitakin tuotteita voi edelleen myydä muovipakkauksissa, mutta vain rajoitetun ajan. Kieltolista laajenee lähivuosina niin, että viimeiset muovipakkaukset poistuvat vuonna 2026.
Uudistuksen tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää.
Päivittäistavarakaupan Niemisen mielestä Ranskan päätös vaikuttaa ristiriitaiselta EU:n ruokahävikin vähentämistavoitteeseen nähden.
Hedelmät ja vihannekset ovat Niemisen mukaan leivän ohella ruokahävikin kannalta tärkein tuoteryhmä.
– Ei todellakaan voi keskittyä pelkästään muovikysymykseen tuon tuoteryhmän osalta ja jättää huomiotta ruokahävikkiteemaa.
Yritysten vapaaehtoinen kehittäminen toimii Suomessa muovin vähentämisen osalta hyvin, Nieminen katsoo.
K-ryhmä, S-ryhmä ja Lidl ovat kukin asettaneet omia sitoumuksiaan ja tavoitteitaan muovin käytön vähentämisestä.
Nieminen uskoo, että parhaat keinot muovin vähentämiseen löytyvät yrityksistä.
– Vaikea kuvitella, että parhaat käytännön toteutustavat löytyisivät lainsäätäjältä, hän sanoo.
Monet hedelmät ja vihannekset myydään suomalaisissa ruokakaupoissa jo nyt pakkaamattomina.
S-ryhmän Loukaskorpi kertoo, että tavoitteena on jatkossa edelleenkin vähentää turhaa muovin käyttöä ja ylipäätään kaikkea liikapakkaamista materiaalista riippumatta.
Myös K-ryhmässä pyritään välttämään ylipakkaamista ja turhia pakkauskerroksia sekä etsimään ja kehittämään uusia ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Muovia on vähennetty useissa S-ryhmän tuotepakkauksissa. Esimerkiksi joidenkin viinirypälerasioiden kansia on vaihdettu ohuempaan muovikalvoon, minkä ansiosta muovia säästyy yksin näissä tuotteissa yli miljoonan muovikassin verran vuodessa. Samoin joissakin hevituotteissa muovi on vaihtunut kartonkiin.
S-ruokakaupoissa tavoitteena on, että kaikki omien merkkien tuotepakkaukset ovat kierrätettäviä ensi vuoden loppuun mennessä. Lisäksi pakkauksissa edistetään uusiutuvien ja kierrätysmateriaalien käyttöä.
Myös K-ryhmässä on selkeät tavoitteet pakkausratkaisujen osalta.
– Pakkaustemme tulee olla kierrätettäviä, kompostoituvia tai uudelleenkäytettäviä vuoteen 2025 mennessä. Suosimme uusiutuvia pakkausmateriaaleja, kuten kartonkia, paperia, pahvia ja biopohjaisia muoveja, K-ryhmästä kerrotaan sähköpostitse.
K-ryhmässä tehtiin viime vuonna pakkausuudistuksia noin 60:een omien merkkien tuotteeseen. Muovia on säästetty näillä pakkauskehitystoimilla jo yli 300 tonnia. Määrä vastaa noin 14 miljoonaa muovikassia.
Loukaskorpi muistuttaa, että pakkauksilla on tärkeä rooli tuotteiden laadun, säilyvyyden ja sitä kautta Niemisenkin esiin nostaman ruokahävikin ehkäisyn näkökulmasta.
Jos kaikki muovin käyttö hedelmien ja vihannesten osalta kategorisesti kiellettäisiin, sillä voisi olla suuriakin kielteisiä vaikutuksia. Ruokaa voisi päätyä entistä enemmän roskiin jo ennen kuin tuotteet saavuttaisivat edes kuluttajan.
Sekin on hyvä muistaa, että pakkauksen ympäristövaikutus on usein alle viisi prosenttia koko tuotteen ympäristökuormasta, hän kertoo.
– Esimerkiksi kurkussa muovilla on iso vaikutus. Kurkun muovipakkaus on aika ohut ja kevyt, mutta sillä pystytään parantamaan merkittävästi tuotteen säilyvyyttä eli sitä, kuinka monta päivää se pysyy hyvänä eikä nahistu, Loukaskorpi sanoo.
Eri hedelmissä tai vihanneksissa ero säilyvyydessä voi olla pakkaamattoman ja pakatun tuotteen välillä jopa useita päiviä. Säilyvyyden lisäksi pakkaukset suojaavat tuotteita myös esimerkiksi vaurioilta kuljetuksen ja varastoinnin aikana.
K-ryhmästä muistutetaan, että Suomeen tuodaan etenkin talvikaudella paljon hedelmiä ja vihanneksia ulkomailta.
Muovitiekartan ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä pitää Ranskan linjausta mielenkiintoisena. Saarnilehdon mukaan linjaus liittyy todennäköisesti EU:n kertakäyttömuovidirektiiviin, jonka tavoitteena on muun muassa kertakäyttöisten annospakkausten kulutuksen vähentäminen.
Ympäristöministeriön näkökulmasta pakkausratkaisujen tulisi kuormittaa ympäristöä kaiken kaikkiaan mahdollisimman vähän.
– Ratkaisut pakkaamisessa eivät tietenkään saa aiheuttaa suurempia haittoja ruoan säilymisen ongelmina, Saarnilehto sanoo.
Keski-Euroopassa esimerkiksi hedelmiä myydään Saarnilehdon mukaan paljon valmiiksi pakattuina.
– Uskoisin, että hedelmien ja vihannesten kohdalla myynti valmiiksi pakattuina ei ole useinkaan ihan välttämätöntä säilyvyyden kannalta.
Suomessa EU-direktiivin täytäntöönpano on parhaillaan työn alla, ja hallitus tekee esityksen toimenpiteistä luultavasti loppuvuodesta. Vaihtoehtoina olisivat Saarnilehdon mukaan joko lainsäädäntö tai green deal -sopimus, jossa alan toimijat sitoutuisivat tiettyihin toimenpiteisiin muovinkulutuksen vähentämiseksi.
Muovin kierrätys on ympäristön kannalta tärkeää, mutta ei sellaisenaan riitä ratkaisemaan muovin kertakäytön ongelmia, Saarnilehto katsoo.
– Mahdolliseksi pullonkaulaksi voi muodostua se, löytyykö riittävästi käyttökohteita kierrätetylle muoville ja riittääkö kierrätysprosessien kapasiteetti.