Kasarien vaalimenestys luo uskoa tulevaan, uudet keskustaedustajat näkevät – "Tästä noustaan"
Valtiopäivien avajaisissa keskustan uusia kansanedustajia sykähdyttivät presidentti Sauli Niinistön sanat siitä, että kansalta saatu valtakirja tuo mukanaan suuren vastuun.
Te olette nyt suomalaisen kansanvallan kaapin päällä, Niinistö sanoi eduskunnalle puhuessaan.
– Presidentti Niinistön sanat siitä, että te olette nyt vastuussa tästä maasta, kolahtivat minulle isosti. Tämä on äärettömän iso kunnia ja samalla todella iso vastuu, Joonas Könttä sanoo.
Jouni Ovaska toteaa, että sekä presidentti Niinistö että eduskunnan puhemies Antti Rinne korostivat myös toisten ihmisten kunnioittamista, vaikka asiat politiikassa välillä riitelevätkin.
Ystävällinen sana istuntosalissa, valiokunnassa, käytävällä tai kuppilassa toimii aina paremmin kuin sivallus sosiaalisessa mediassa, Rinne sanoi puheessaan.
– Meitä rohkaistiin palauttamaan poliittinen arvovalta tähän taloon ja istuntosaliin. Sosiaalinen media on ajanut keskustelua vähän väärille raiteille, Ovaska katsoo.
Demokratian juhlapäivänäkin uusilla keskustaedustajilla on mielessä se tosiasia, että keskusta kärsi eduskuntavaaleissa rankan tappion.
Hilkka Kemppi muistuttaa, että heidän vastuullaan on luoda uskoa tulevaan.
– Meidän täytyy luoda toivon näköaloja tällä puolueelle.
Eeva Kallin mukaan keskusta on tiukan paikan edessä.
– Vaalitulos täytyy ottaa tosissaan, tutkia mistä se johtuu ja pohtia, mitä meidän täytyy nyt lähteä tekemään. Siinä meillä kaikilla on paljon vastuuta, Kalli lisää.
Keskustan eduskuntaryhmässä on nyt 31 kansanedustajaa, joista 11 on 1980-luvulla syntyneitä.
Kallin, Köntän, Kempin ja Ovaskan lisäksi kasareihin lukeutuvat Mikko Savola, Pekka Aittakumpu, Petri Honkonen, Katri Kulmuni, Antti Kurvinen, Mikko Kärnä ja Annika Saarikko.
Könttä uskoo uuden sukupolven nousun kertovan siitä, että keskustalla on toivoa.
– Me kaikki ponnistimme eduskuntaan näissä äärettömän vaikeissa vaaleissa. Meillä on niin kova iskuryhmä nyt koolla, että tästä noustaan, Könttä toteaa.
– Olen toiveikas, että yhdessä tekemällä suunta on ylöspäin, Kalli sanoo.
Uusiin keskustaedustajiin lukeutuu myös Pasi Kivisaari, 47.
Valtiopäivien avajaiset olivat hänelle juhlallinen kokemus.
– Mikä tärkeintä, puheissa korostettiin eduskuntatyön arvokkuutta ja yhteistyötaitojen merkitystä.
Kivisaari on tyytyväinen keskustan ryhmän kokoonpanoon, vaikka sen olisi mieluusti nähnyt runsaslukuisampana.
– Meillä on erittäin hyvä porukka ja eri alojen asiantuntijoita, yhteisen tekemisen meininki siellä on nousemassa. Uskon, että pärjäämme keskenämme hyvin.
Rehtorina Kivisaaren toiveissa on eduskunnan sivistysvaliokuntaan pääsy.
– Keskustalla on ollut kautta vuosien hyviä sivistysosaajia, toivon että voisin olla osa sitä joukkoa.
Kolmannen kauden kansanedustajana aloittanut Markus Lohi (kesk.), 46, kertoo olevansa iloinen keskustassa tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta.
– Meillä on edelleenkin kokeneita mukana kolmasosa, kolmannes on eduskuntavuosien keskikastia kuten minä, ja sitten on nuoria.
– Se on erittäin hyvä, koska me tarvitsemme puolueelle tulevaisuutta, tarvitsemme uusia ihmisiä tärkeisiin tehtäviin. Olen varsin tyytyväinen, että nuoria on suhteellisesti hyvä määrä.
Lohikin myöntää, että vaalitappiossa on vielä sulattelemista.
– Kaikilla tuntuu olevan kaksijakoinen tunnelma. Olemme iloisia, että olemme tulleet valituiksi eduskuntaan, on hienoa palvella kansanvaltaa. Mutta se toinen puoli koko ajan jäytää mielessä, eli keskustan todella paha romahdus.
– Moni erinomainen kansanedustaja ei uusinut valtakirjaansa, vaikka pyrki sen tekemään. Siitä on suorastaan tietty alakulo joka päivä ollut. Mutta eteenpäin on mentävä, ja tästä varmuudella mennään eteenpäin. Meillä on sellainen fiilis, että alamme rakentaa uutta nousua.
Toukokuun eurovaalit eivät jääneet presidentti Niinistön puheessa huomiotta.
– Eiköhän nosteta äänestysvilkkautta niissäkin, se olisi hyvä alku puheenjohtajuuskaudellemme, Niinistö kannusti.
Sanat olivat musiikkia keskustameppi Mirja Vehkaperän korville. Vehkaperä osallistui myös valtiopäivien avajaisiin.
– Siinä oli hyvä haaste koko Suomen kansalle, nyt äänestämään ja näyttämään, että me olemme Eurooppa ja tarvitsemme Euroopan unionia.
Vehkaperä myöntää pelkäävänsä, etteivät ihmiset muista koko eurovaaleja heti eduskuntavaalien jälkeen.
– Olen ollut kampanjoimassa ja huomannut, että ihmiset ovat pihalla EU-vaaleista. Siellä tulee kommentteja, että mitä sinä vielä täällä pyörit, ne vaalithan menivät jo, Vehkaperä naurahtaa.