Kantaverkko kuntoon ja puhdasta energiaa kehiin – itäisen Suomen maakunnilta Orpon hallitukselle pitkä lista vaatimuksia
Itäisen Suomen maakunnat odottavat Petteri Orpon (kok.) hallitukselta panostuksia investointien vauhdittamiseen, puhtaaseen energiaan ja kantaverkkoon sekä parempaan saavutettavuuteen erityisesti raideliikenteen osalta.
Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo katsovat yhteisessä esityksessään, että nämä tekijät ovat avainasemassa itäisten maakuntien elinvoiman kohentamisessa.
– Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön varaamasta 400 miljoonan euron vihreiden investointien määrärahasta tulee osoittaa 75 miljoonaa euroa korvamerkittynä itäisen Suomen hankkeisiin, maakuntaliitot vaativat kannanotossaan.
Maakunnat esittävät myös 100 miljoonan euron pilottihanketta, joka antaisi Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä.
– Muun muassa nämä toimet vauhdittaisivat maakunnissa vireillä olevia, yhteensä 19 miljardin arvoisia investointihankkeita, jotka sisältävät energia-, aurinko-, tuulivoima-, vety-, akkuklusteri-, datakeskus- sekä biotalousinvestointeja.
Riittävän sähkönsiirtokapasiteetin varmistamiseksi 400 kilovoltin kantaverkkoa tulisi laajentaa Joroisten Huutokoskelta Kontiolahdelle ja Lapista Koillismaan ja Kainuun kautta Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Karjalaan.
– Raideliikenteen toimintavarmuus on erittäin tärkeää paitsi itäisen Suomen myös koko maan kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta. Erityisesti Karjalan ja Savon ratojen parantamis- ja kehittämistoimenpiteet tulee käynnistää aikailematta. Samalla tulee arvioida poikittaisratojen tarpeet ja itäisen Suomen kytkeytyminen länteen, maakunnat katsovat.
Itäisen Suomen maakunnat pitävät tärkeänä myös valtion tukea lentoyhteyksille. Lentoasemaverkoston säilyminen olisi varmistettava kansallisessa lentoliikennestrategiassa.
Myös sähkölentokoneiden ja skaalautuvien lentopalvelujen kehittämiseen olisi Itä-Suomen maakuntien mielestä panostettava. Myös Finavian verkoston ulkopuolisia lentokenttiä sekä pienempiä lentopaikkoja olisi ylläpidettävä ja kehitettävä tulevaisuuden ilmailun tarpeisiin.
Henkilöjunaliikenteen vuorotarjontaa olisi itäisten maakuntien mielestä parannettava. Yöjunaliikenne olisi käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Junien tietoliikenneyhteydet olisi parannettava sellaisiksi, että häiriötön työskentely koko matkan ajan on mahdollista.
Myös suurimman ulkomaalaisen matkailijaryhmän eli venäläiset menettänyt matkailusektori tarvitsee maakuntien mukaan uudistuakseen investointeja, laadukkaita palveluja ja uusia markkinoita. Muun muassa erä- ja luontokulttuurimuseo olisi toteutettava.
Itäisen Suomen kasvuohjelmaa käsiteltiin alkuviikosta Joensuussa pidetyssä Itä-Suomen huippukokouksessa. Kokoukseen osallistuneen keskustan kansanedustajan ja Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajan Hanna Räsäsen mukaan maakunnilta löytyy kyllä tahtoa ja taitoa hoitaa oma osuutensa, mutta elinvoimaisuuden vahvistaminen vaatii kansallisia päätöksiä.
– Valtion konkreettinen panostus antaisi myös signaalin investoijille ja elinkeinoelämälle, että täällä on hyvät menestymisen edellytykset, Räsänen sanoo tiedotteessa.