Kansanedustaja tylyttää ministeri Juusoa: "Onhan tämä pöyristyttävää käytöstä"
Kansanedustaja Mika Riipi (kesk.) tuomitsee ministeri Kaisa Juuson (ps.) pitämän ryöpytyksen lappilaisia ihmisiä kohtaan.
Torniolainen Juuso antoi viikonloppuna paikallisille täysmitallisen siitä, että he kritisoivat häntä Länsi-Pohjan keskussairaalan kutistumisesta lähinnä isoksi terveyskeskukseksi.
Riipi kummeksuu tiedotteessaan Juuson toimintaa.
– Ensin ministeriön suojissa annetaan palveluiden tilanteen kriisiytyä. Sitten kun tulokset alkavat näkyä, tullaan antamaan haukut palveluista huolissaan oleville ihmisille. Onhan tämä pöyristyttävää käytöstä, keskustaedustaja äimistelee.
Sodankylästä kotoisin olevan Riipin mukaan ministerin olisi ymmärrettävä, että terveyspalveluissa on kyse ihmisten turvallisuudesta hädän hetkellä.
Riipi sanoo, että ihmisten kokema turvattomuuden tunne on aitoa ja ymmärrettävää, kun palveluita karsitaan.
– Syyllistäminen vain pahentaa näitä tuntemuksia, hän kuittaa.
Riipi myös oudoksuu ministerin puheita siitä, miltä lappilaiset näyttävät helsinkiläisten silmin. Juuso sanoi viikonloppuna, että lappilaiset näyttävät Helsingistä katsottuna riitaisilta.
– Ehkä ministerin olisi syytä keskittyä enemmän siihen, mitä lappilaiset ajattelevat omista palveluistaan, eikä niinkään siihen, mitä helsinkiläiset niistä ajattelevat.
Riipin mukaan ”ahkerat ja tunnolliset lappilaiset” eivät ansaitse ministerin ryöpytystä, vaan aidon mahdollisuuden päättää palveluistaan.
Se mahdollisuus on kuitenkin keskustaedustajan mielestä nyt käytännössä viety, kun hallitus ei ole kahden vuoden aikana reagoinut millään tavalla palveluiden kriisiytymiseen.
– Sen sijaan on nimetty ministeriön virkamiehet latomaan aina vain isompia ja kiireisempiä leikkaustavoitteita pöytään. Jopa keskustan vaatima aikalisä on nyt hallituksen toimesta sidottu alueen kuuliaisuuteen leikata ihmisten palveluita, Riipi summaa.
Hän korostaa, että keskustan mielestä nyt pitäisi syyttämisen sijaan viheltää peli poikki, ja antaa ongelmissa oleville alueille riittävästi aikaa kattaa alijäämiään.
– Samalla tulisi aloittaa rahoituslain kokonaisuudistus, jossa parlamentaarisesti voitaisiin korjata matkan varrella esiin nousseet epäkohdat ja näin turvata kaikille ihmisille riittävät palvelut ympäri maata.