Kansanedustaja: Tärkein kysymys kuuluu, halutaanko sote valtiollistaa vai hoitaa alueilla?
Keskustelu hyvinvointialuekeskustelu käy kuumana, kun heittoja on sinkoillut niin alueiden yhdistämisestä, verotusoikeudesta kuin koko aluevaaleista luopumisesta. Iso kuva on kuitenkin kaikilla hukassa, näkee keskustan kansanedustaja Mika Riipi.
Keskustelua tulisi Riipin mukaan käydä siitä, halutaanko sosiaali- ja terveyspalvelut valtiollistaa kokonaan vai saattaa ne aidosti itsehallinnollisten alueiden harteille.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-ratkaisu käytännössä puolivaltiollisti sote-palvelut, Riipi toteaa.
– Rahoitus on valtiolla, joten vaaleilla valituilla valtuustoilla on ikävä vastuu itsehallinnon nimissä tehdä hallituksen päättämissä raameissa säästöpäätöksiä, hän sanoo tiedotteessa.
Puheet aluevaltuustojen lakkauttamisesta ja alueiden pakkoyhdistämisistä liittyvät soten valtiollistamiseen, Riipi toteaa. Silloin aluevaalit korvataan eduskuntavaaleilla ja valtioneuvosto katsoo alueiden määrän, nimeää hyvinvointialuejohtajan ja päättää budjetista ja palveluista.
– Tässä vaihtoehdossa urakka tulevilla hallituksilla on karu ja keskusjohtoisuudesta jonkin verran kokemuksia omaavana uskon, että karu on lopputuloskin koko maan palveluiden osalta, Riipi sanoo.
Puheet hyvinvointialueiden verotusoikeudesta puolestaan vievät sotea alueellisen itsehallinnon suuntaan, Riipi toteaa.
– En kannata missään nimessä nykyisenkaltaisille sote-organisaatioille verotusoikeutta. Sen sijaan voisimme tulevaisuudessa vähentää hallintotasoja ja yhdistää niin maakuntien liittojen kuin valtion alueellisten elinvoimakeskusten tehtävät alueille.
– Näin luodaan alueille aito kannustin elinvoiman kehittämiseksi pelkän soten lisäksi ja perusteltu pohja verotusoikeudelle, Riipi sanoo.
Riipi muistuttaa, että vuosikymmenet sote-kustannukset ja niiden nykyisen kaltainen kasvu olivat piilossa kuntien budjeteissa, joissa joustettiin, säästettiin ja korotettiin veroja.
– Nyt kun kustannukset ovat kunnanjohtajien sijaan valtiovarainministerin pöydällä, suureen ääneen syytetään sote-mallia epäonnistumisesta. Siitä ei tietenkään ole kyse, vaikkakin palveluiden siirtymiseen liittyvät rahoitussiirrot eivät olleet kaikilta osin neutraaleja ja hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä ei ole ollenkaan valmis.
Riipin mukaan ensimmäisenä olisi ymmärrettävä, että muutosten tekeminen hyvinvointialueiden kaltaisten suurten organisaatioiden prosessien kehittämiseen ja resurssien uudelleenjärjestämiseen on usean vuoden työ.
– Taloudellisia tuloksia ei voi odottaa heti. Sen takia työrauha hyvinvointialueille on nyt ensiarvoisen tärkeä, vaikka se kipeää hallituksen exceleissä tekeekin. Työrauhan tulisi olla pidempi kuin voimassa olevan lainsäädännön mukainen hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite, kansanedustaja korostaa.